| Etusivu - Arttu - Ulpu - PRT - Harrastukset - Kuvia - Linkit - Vieraskirja |
|
OMAT LINKIT
ARKISTOIDUT KUULUMISET
8.1.2008 UUSI VUOSI ON ALKANUT  Taas on mennyt kotvanen kirjoittelusta. Joulu vietettiin Soinissa ja uutta vuotta rakettien roiskeessa Jyväskylässä. Arttua raketit kiinnostaa ja Ulpua vähän pelottaa jos paikkuvat liian lähellä. Pahin rakettiaika oltiin sisätiloissa siis. Tänään oltiin Tampereen Hakametsän eläinklinikalla silmäpeilausreissulla ja geenitutkimusverikokeissa. Silmäpeilauksella katsotiin Artulta viime keväänä löytyneen lievän HC:n tilanne ja meidän onneksemme tämä HC onkin "flätti-kaihi". Sameentuma joka on oletettavasti perinnöllinen, mutta kuitenkin harmiton eikä tule muuttumaan miksikään. Elänlääkäri kertoi, että näitä kyseisiä sameentumia on paljon sileäkärvaisilla noutajilla (fläteillä). Pilkkuja ilmestyy yksi tai useampia, mutta ne eivät muutu miksikään tai haittaa koiran elämää. Esiintyy kaikilla muillakin roduilla. Keväällä odottelemme pääsyä silmäpaneeliin muiden flätti-kaihisten kanssa. Tulevaisuudessa jokaisen rodun rotuyhdistys saa itse päättää miten tähän suhtautuu jalostusta ajatellen. Flättien rotuyhdistys on kaiketi päättänyt, että tämä ei heidän jalostustoimintaasa haittaa. Eläinlääkäri sanoi, että suosituksena on kuitenkin, että kahta flätti-kaihista koiraa ei yhdistettäsi keskenään pentueen vanhemmiksi. Toisen vanhemmista siis toivotaan olevan "puhdas". Iso helpotus siis, että kyseessä ei ole se aluksi epäilty HC. Vielä kun saisi Artun paperit virallisesti puhtaaksi. Samalla reissulla Artusta otettiin geenitutimusta varten verikokeet (vaikka HC:tä ei ollutkaan). Näiden verikokeiden avulla yritetään paikantaa HC:tä aiheuutava geeni. Artun isi, Jaska oli myös verikokeissa mukana. Arttu seisoi hienosti paikallaan koko ajan, kun takajalasta otettiin verta. Samalla reissulla kävimme vielä myös Riitan luona trimmauksessa ja kaffilla. Arttu menetti karvansa välillä hyvinkin villistä rimpuilusta huolimatta ja Ulpu oli erittäin kiinnostunut makuuhuoneesta ;). Kiitos Riitalle, kun trimmasit ja järkkäsit käyntimme. Artun agility jää seuraavan jakson ajaksi talvitauolle, mutta menemme harrastamaan nähtävästi korvaavaa toimintaa tokoon. Näin. Katso Jousmäen perheen sulava joulutanssi täältä!  15.12.2007 JOULU LÄHESTYY Viikon päästä ollaan jo hyvin lähellä joulua. Lunta ei näy ja inhottavaa narskukiveä on kaikki tiet täynnä. Hennan inhoaa kivistä lähtevevää narsketta ja Arttu inhoaa muuten vain kyseisillä kivillä kävelyä..neitikö? Ulpua ja Ismoa ei meno haittaa. Lumettomuudesta huolimatta on ihan mukavan jouluinen tunnelma. Henna tuunasi karvalakeille tänään ihan omat koiraystävälliset joulukaulukset eli kulkusista poistettiin sisältä ne kilisevät jutut. Pitää aatoksi olla kunnon pelit ja vehkee, että kehtaa pukkia pelätä. Arttu on ainakin täysin joulutunnelmissa jo. Herkeämättä se kyttää paketointia josko joku paketti unohtuisi lattialle ja sen saisi repiä auki. Myös joululauluja soittavat poronsarvet on koirille jostain kumman syystä erittäin meileinen kapistus. Aina, kun laulu pärähtää käyntiin, niin välittömästi kumpikin syöksyy jalkoihin tarkkailemaan sarvien tilaa. Perjantaina lähdemme joululomalle Soiniin koko kööri. Eilen rupesimme opettamaan Ulpulle "taikasanaa" jota voi käyttää esim. silloin, kun on tilanne, että koira pitää saada välittömästi luokse. Tavoitteena on, että Ulpu tietää tasantarkkaan aina sanan kuultuaan saavansa jotain ihanaa, kuten namia tai villiä leikkimistä. Tänään jo sana toimi niin hyvin, että Ulpu saapuu hippulat vinkuen välittömästi paikalla ja tietysti Arttu perssä. Todella äkkiä oppinut homman idean. Liekö ahneus ollut iso apu ;). Kun sanaa ollaan enemmän (tuhansia kertoja) harjoiteltu ja sitten, kun Ulpu on lihava, niin sen jälkeen ruvetaan vaikeuttamaan astetta ja mennään paikkaan jossa enemmän häiriötekijöitä. Olemme ajatelleet ruveta työstämään Rouva-Riistavietin kanssa myös vastaehdollistamista eli ns. aivopestään koira niin, että näkyvissä oleva riista alkaa tarkoittaa herkkua eli harjoitellaan näin: riistaa näkyvissä -> herkkuja sataa suun täydeltä. Riista ei näkyvissä -> Herkkujen tulo loppuu. Tätä harjoitellaan ja harjoitellaan sekä lyhennetään etäisyyttä kunnes koira alkaa odottaa herkkua, kun näkee riistaa. Lopuksi tähän voi lisätä kontaktin. 6.12.2007 VUOSI LÄHENEE LOPPUAAN Pitäneepä siis vielä kirjoitella kuulumisia tämänkin vuoden puolella :). Koirilla taitaa olla joku kaamosjuttu meneillään, kun nukkumishaluja riittäisi vaikka viikoksi putkeen (esimerkki. ollaan lähdössä ulos. Ulpu saa takin päälleen ja toteaa, että vielä kerkeää ottaa pienen nokoset sängyssä). Henna on kateellinen. Tänään Henna vilkaisi Ulpun arpea vatsassa ja tadaa. Tikkien päätöskohdasta (missä on se huonosti maatuva solmu) löytyi sorpenpään kokoinen tummanpunainen läntti ja solmun kohdalta oli pikkuisen turvoksissa. Ei kuitenkaan arvistava tai märkivä. Henna sitten rupesi soittelemaan kaikki lähitienoon elänlääkärit läpi. Soitanumeroon plää plää, koska siellä päivystetään..soita numeroon plää plää, koska olen lomalla..soita numeroon se ja se ja tuo ja tuo ja ollaan suljettu normaalia aiemmin..eläinlääkäri on toimenpiteessä jne. No loppujen lopuksi Henna tavoitti Konneveden eläinlääkärin sijaisen. Ei paniikkia. Kehoitti nyppäämään solmun irti, koska sillä ei ole enää mitään merkitystä, koska haava on umpeutunut. Ismo piti Ulpusta kiinni ja huonovointinen Henna veti solmun pois ihon alta ja katkaisi ohkaisen säikeen. Jotkun koirat ovat kuulemma kyseiselle tikkimateriaalille algerisia ;) tai ne muuten vain arsyttää. Perjantaina palaamme asiaan Otsossa, mikäli ei punoitus katoa. Nyt taas puhdistellaan, rasvaillaan ja istutaan tötterö päässä. Tsi Ulpu istuu. Ulpulla on nyt siis oma fritsu. Viikonlopuksi Henna lähtee leirille ja Ismo menee nelijalkaisten kanssa Soiniin viettämään viikonloppua ja vähän töitäkin tekemään. 26.11.2007 TRIMMAUSREISSULLA Reissu tuli tehtyä ja onnellisesti pääsimme kotiin säästä huolimatta. Ulpu oli kiinnostunut kaikista vieraista ja pimeässä liikkuvat miehetkin oli jopa ihania. Edi oli kasvanyt kovasti ja Ulpu oli aika kiinnostunut tuosta Edistä. Kovasti ryhtyi leikkiin Tiinan autotallissa, vaikka välillä pitikin vähän muristella. Ja tietenkin autotalli piti tutkia läpikotaisin. 25.11.2007 KUULUMISIA Kuulumisia taas tovin jälkeen! Viimeinenkin Ulpun ja Eemelin vauvoista on nyt löytänyt kodin. Jee. Ulpu on toipunut leikkauksesta tosi hyvin ja ei ollut seuraavana päivänä moksiskaan. Ongelmia tuotti lähinnä se, että miten saa Ulpun pysymään paikallaan. Huomenna lähdemme Ulpun ja Edin sekä Edin perheen kanssa trimmaukseen Jämsään. Viime kerrasta on jo hetki aikaa ja Ulpu kaipaa vähän siistimistä Hennan käsittelyn jälkeen..heh. Raakaruokailu sujuu hyvin ja Ulpun kutina kaikkoa. Tästä enemmän ruokapäiväkirjassa. Agilityä mennään edelleenkin uudessa ryhmässä ja nyt ollaan jo joulutauolla. Arttu on todella nopea ja Henna vähemmän nopea. Saimme uudeltakin kouluttajalta kuulla, että meillä on hyvät lähtökohdat kisaamiseenkin asti. Arttu seuraa ja kuuntelee ohjausta hienosti, vaikka kiitääkin kentällä tuulispäänä. Arttu ei kuitenkaan kiihdy ylikierroksille tai hermostu Hennan töppäilyistä. Henna edistyy myös valsseissa ja ratojen muistamisessa, vaikka ne aluksi tuottikin päänvaivaa. 6.11.2007 KOIRAT KOVILLA Eilen oli Ulpullä jännittävä päivä. Henna lähti aamulla pahaa aavistamattoman Ulpun kanssa kohti Eläinklinikka Otsoa. Ulpulle oli varattu aika sterilointia varten. Ismo ja Arttu jäi kotiin odottelemaan. Otsoon saavuttua Ulpua vähäsen jännitti, mutta ensimmäisen tainnuttavan alettua vaikuttaa, ei enää kenenkään kopelointi Ulpua haitannut haitannut. Myös tippa laitettiin paikalleena ja sitten Henna poistui kotiin odottelemaan. Yhdentoista maissa Henna lähti sitten Ulpun kotiin noutamaan kera Jonnan. Siellä Ulpu vielä veteli sikeitä kieli lerpattaen. Leikkaus oli mennut hyvin. Pian Ulpu saatiin peiton sisässä autoon ja takapenkillä Jonnan kanssa Ulpu sai kotiin matkustella. Kotona Ulpu pääsi nukkumaan monen peiton väliin meidän käytävään johon oli hyvä rajata Ulpulle turvallinen ja lämmin paikka. Sikeitä Ulpu veteli liki kolmeen asti. Kerran aiemmin nosti päätään ja pissavahinko peittoja kuiviin vaihdettaessa hieman yritti nostaa etupäätää, mutta jatkoi taas uniaan. Artun haukahtaessa Ulpu pomppasi pystyyn ja köpötteli eteisen ovelle katsomaan mikä kumma siellä oli. Tässä välissä tokkurainen Ulpu pestiin pois pissasta ja taas mentiin nukkumaan tunniksi. Myöhemmin Arttu pääsi katsomaan Ulpua, joka oli jo pukkusen jalkeilla. Pissallakin käytiin ihan omin jaloin, mutta hissillä mennään aina alakertaan. Arttu lähinnä kierteli ja katseli Ulpua kaukaa koko illan. Taisi miettiä, että mikähän tuota akkaa taas vaivaa. Muuten ilta sujui nukkuessa ja köpötellessä. Ismolle piti vähän hantääkin jo heiluttaa. Istumaan Ulpu ei mielellään mennyt, vaan aina suoraan maaten. Ulpu ei vaikuttanut ollenkaan kipeältä. Illalla jo ruokakin maistui mainiosti ja myöhemmällä käytiin 10-15 min iltakävelyllä lämmin takki päällä tietenkin. Koko yö meni nukkua porsastellen olohuoneessa Ismon jalkojen välissä. Sohvista otettiin patjat lattialle, koska Ulpulla oli illalla suunnaton kiusaus hypätä sohvalle. Nyt ei tartte olkkarissa hyppiä ollenkaan, vaan kaikkialle pääse köpöttelemällä.  Ulpu vielä niin tiedottomana tämän maailman menosta  Ulpu ottaa rennosti olkkarissa "kapalossaan" Tänään onkin sitten ollut jo vähän reippaampi olo ja Artullekkin Ulpu uskalsi luusta murista. Ruoka (ja sen seassa salaa kipulääke) ollaan suorastaan ahnehdittu. Taisi 24h ruokapaasto tehdä tehtävänsä. Myös Artun poikamaisille yrityksille oli aamulla tehty karvas loppu. Tänään Arttu sitten sai vuorostaan kokea kovia. Jonna kävi testaamassa trimmaustaitojaan Artun turkkiin ja hieno siitä tuli. Jonna sai heti kunnon haasteen osakseen, koska Arttulla taisi olla elämänsa paksuin ja tiivein turkki, vaikka ei ollut vielä edes mitenkään yltiö ylikasvanut. Normaalisti Artun karva alkaa kuukauden päästä trimmauksesta viimeistään pöhöttämään joka suuntaan, mutta nyt parin kuukauden jälkeen turkki meni vielä aivan siististi. Liekö barffauksella osaa asiaan. Parin tunnin urakoinnin jälkeen Jonna sai Artusta jälleen koiran esiin. Kiitos siitä!!!! 26.10.2007 KUULUMISIA PITKÄSTÄ AIKAA Nyt ollaan taas päästy kunnolla kahden koiran ulkoiluttamisen makuun. Arttu ja Ulpu ihan selkeästi ovat piristyneet, kun saavat keskenään riekkua ja keskustella koiraa. Ulpukin on ollut tosi villi ja sosiaalinen. Ihme sänkymyhryämistä harrastavat ja vierekkäin selällään könyävät. Hassuja koiria. Ulpukiin on nyt ruvennyt barffaamaan ihan mukavalla menestyksellä. Hyvin ruoka maistuu. Perjantaina päätimme agilitykurssin ja torstaina alkaa uusi. Tästä lisää Hennan ja Artun agilitysivulla. 22.10.2007 KUVIA LAPSISTA Tässä kuvia niistä oikein hienoista lapsosista joita saimme käydä katsomassa. Pitää vielä tarkistaa mitä sukupuolta kukin edustaa. Kaikista valkoisin pitäisi olla uros :). Jos joku pennuista kiinnostaa, niin ota yhteyttä Merjaan. Tiedot yllä. Myöhemmin tulee enemmän kuvia lapsista omaan kansioon kuvasivulle.      Viikonloppuna oltiin Soinissa viettämässä syyslomaa. Saimme isolla urakalla Ulpulta karvan alas ja taas Ulpu näyttää koiralta. Ulpu oli myös pikkuisen vapaana ja hienosti meni. Temusivat kovasti Artun kanssa. Kävimme myös sienessä. Mukavasti on mennyt kotiutuminen reissusta. 18.10.2007 NEITI PALASI MAAILMALTA Tänään kävimme sitten hakemassa Pulpun kotiin ja katsomassa Ulpun ja Eemelin lapsia. Tosi hienoja ja innokkaita olivat. Hennan kädet oli tosi kiinnostavat niiden mielestä. Kunnon naskalihampaita. Henna olisi halunnut ottaa kaikki mukaan. Huomenna yritetään laittaa kuvia lapsista sivuille. Matka meni hyvin ja kotiin saavuttua Pulpu oli tyytyväinen ja hössötti samaan tuttuun tapaan. Ulpu on pullea ja aika karvainen. Merjan piti Ulpu eilen trimmata, mutta käsi oli sanonut sopimuksen irti. Illalla jo trimmasimme osan Ulpun karvoista. Kunnon jääkarhu. Huomenna lähdemme pohjanmaalle lomailemaan kolmeksi päiväksi. Arttu jemmailee luitaan Ulpulta tuttuun tapaan.  14.10.2007 AGILIITOA JA LUONNETESTAUSTA Viimeinkin ollaan päästy takaisin agilityn pariin. Kuukausi oli taukoa ja tuntui ihan ikuisuudelta. Mukavasti meni harkat taas tauon jälkee. Viherlandiaan ollaan siirrytty kylmyyttä pakoon. Hajuja Arttu kyllä löysi sieltä ihan riittämiin ja kaikki piti tarkistaan tarkasti nenällä nuuskuttaen. Artulla on myös pimpsereita (pinseri) kohtaan joku juttu. Ne ovat treeneissä ylitse muiden ja niitä pitää aina kytätä..outo koira. Sunnuntain olimme Hankasalmella luonnetestissä. Ihan mukavasti meni kokonaispisteillä 137. Ihan oli mukava kokemus ja Arttukin on vielä hengissä höykkyyttämisen jäljiltä. Tarkempaa selostusta testistä voi lukea Artun omalta sivulta löytyvän linkin alta.  Sunnuntaina vietimme vielä leffailtaa Jenkkakujalla. Kaikki pienet nelijalkaiset olivat hyvin hyvin väsyneitä ja nukkuivat milloin missäkin kainalossa. Etenkin minna tuntui olevan suosiossa :) Ulpu tulee kotiin vähäsen odotettua aiemmin eli ensi viikolla. Jeeee! Maanantaina kävimme Jonnan kanssa vetämässä jäljet rakeille ja tiistaina sitten oli jäljestyksen vuoro. Artun jälki oli aika lyhyt. Alla 100 metriä ja keskivälin vaiheilla 90 asteen kulma. Välillä kaksi makausta. Toinen suoralla ja toinen kulmassa. Taas alkumakauskella Arttu oli ihan hoopona ja katseli mäntyjä ym. metsän ihmeellisyyksiä. Sitten meni suht hienosti jälkeä pitkin ja löysi ekalla suoralla olevan makauksen, mutta meni kulmamakausken ohi. En sitten tajunnut korjata tät virhettä. Kulman oikaisun jälkeen paineli päättäväisesti suoraan kaadolle. Jee. Taisi porrunsorkka tehdä vaikutuksen mieheen. Ihan mukavasti meni ellei kadonnutta kulmaa (mun kämmi) lasketa mukaan. Elämä opettaa :) 26.9.2007 HÄPEÄKINNAS Tovi on taas vierähtänyt kuulumisista. Paljoa ei tapahtunut. Viikonloppuna oltiin Soinissa pitkästä aikaa ja sateista oli. Yhden jäljen teimme pellolle. Meni vähän niin ja näin, mutta kaikki makaukset löytyi ja kaato myös. Alussa Arttu vähänsen haaveili ja teki omia juttuja. Piti näyttää, että tossa se jälki menee. Ensimmäisellä makauksella järsi tyytyväisenä keppiä jolla sientä oli tökitty. Siitä kulmamakaukselle ja koko viimeinen suora meni tosi jouhevasti ja suorinta tietä kaadolle (kulkematta lähtöruudun kautta). Jälkimmäiselle suoralle teimme kaksi makausta joiden välistä linja meni. Oli siten parempi mahdollisuus löytää makaukset :). Henna ja vähän tuskastui, kun Arttu ei oikein näytä erityisiä kiinnostuksen merkkejä lajia kohtaan, mutta muiden parsonholisiten kannustamana aikoo vielä urheasti jatkaa uraa Artun kanssa. Agilitysta on ollut kolmen kerran tauko (mukaan lukien huominen), kun ei olla päästy töiden tai muiden menojen takia treeneihin. Harmin harmi, mutta toisaalta tauko voi tehdä hyvääkin. Arttu yleensä aina yllättää tauon jälkeen. On varmaan saanut opit muhia mukavasti karvakorvien välissä. Seuraavalla jaksolla menemme mölleihin...jännittää! Viikonloppuna Herra A sai nimekseen Häpeäkinnas. Häpeäkinnas on Tinon ja Topiaksen vanhasta kurahanskasta tehty kortsukinnas jota käytetään tassun suojana. Arttu onnistui viikonloppuna telomaan jalkansa niin, että sillä sitten onnuttiin ja varpaiden välissä oli ikävä vekki. Höh. Häpeäkinnas kuitenkin auttoi kovasti menossa, kun oli vuorattu fleecellä. Haava pysyi kuivaja, oli pehmeämpi astua, eikä sinne mennyt roskia. Lenkkit on jäänyt vähän lyhysiksi, mutta nyt alkaa olla jo kinnas kunnossa ja pian saa vakiotötterön pois päästä.....Nuolemavaara!! Ulpu tulee kotiin viiden viikon kuluttua...bläääa!! Ei jaksa odottaa. 17.9.2007 TEKEMISTÄ ON JA EI OLE Ihan mukavasti on ollut Artulle aktiviteettejä, Lauantaina oli jälleen Raparalleihin jonne Arttu pääsi juoksemaan ja sai olla monta tuntia reissussa ja kavereita katsomassa. Maanantaina kävimme ajamassa koko perheen (paitsin Ulpun) voimalla yhden jäljen ja se meni aivan mukavasti. Kaikki makauksetkin löytyi, vaikka maasto ei ollut kaikista helpointa ja koste metsä oli aika tuoksuva. Jäljen jälkeen Arttu pääsi vielä kirmaamaan kilpaa puolukoiden kanssa yhteen hiekkamonttuun Hirvaskankaalle. Tiistaina Kävimme Jonnan, Janen ja Jasun kanssa pitkällä lenkillä Sippulanniemessä, jossa sai olla kunnolla vapaana ja rynniä metsässä. Mutta päivisin tahtoo olla tylsää silti. Onneksi yksinoloajat eivät kuitenkaan ole yleensä kovin pitkiä. Tulisipa Ulpu pian takaisin!! Artulla on päivisin aina ihan omaa viriketoimintaa. Viikon saldo: maanataina joku oli käynyt pöydällä, tiputellut sieltä tavaroita lattialle ja paiskottu kivistä kynttilälyhtyä (jäljet pöydän kannessa on sen mukaiset), myös vessanpönttöharjaa, pesuainepulloa, sukkakasaa ja Ismon hupparia on kiikutettu kohti eteisen ovea. Myös hiustenkuivaajaa on yritetty käyttää ;). Tästä viisaantuneena olemme laittaneet kaikki tavarat Artun ulottumattomiin, pöydälle estoviritelmät, ettei sinne pääse hyppäämään ja kylppärin oven visusti kiinni. Jätin tarpeen varalta lattialle ovelasti kaikkia renttuja, mitä voi tarvittaessa kiikuttaa ihan vapaasti. No niihin ei nyt olla koskettu. Lieko Arvannut juoneni. Se ketku!! Pitää viihdyttää Arttua ihan urakalla, että malttaa sitten päivät nukkua. Onneksi nyt on tulossa viikonloppu ja päästään Soinin puskiin riehumaan. Hassu koira! 13.9.2007 PERHETAPAAMINEN  Kuvassa A.B. Yeoman eli tuttavallisemmin Edi Tänään taisi olla Artulla jännittävä iltapäivä. Lähdimme lenkille ja suuntasimme kohti Yrttisuon puistoa. Siellä meitä oli vastassa Satu (vielä pienehkön) valkoisen terroristin kanssa. Tämä pieni koira oli Edi eli yksi Veeran ja Artun lapsosista. Edi asuu perheineen melko lähellä meitä. Artun ja Edin ensi kohtaaminen meni vallan mukavasti. Kävelimme hyvä aikaa pitkin läheistä metsää ja koirat saivat olla osan matkaa vapaana. Irti päästyää Arttu teki aluksiihan omia juttujaan, mutta ryhtyi Edin kanssa leikkiin, kun Edi muutaman kiihdytyskierroksen verran Arttua innosti. Hienosti Arttu osasi nuoren kanssa olla, eikä mennyt leikki liian rajuksi, vaikka haukku välillä Artun suusta kaikuikin. Turve pöllysi (niin paljon kun se märkänä voi pöllytä ja Arttu kävi välillä mutalammikossa viileentymnässä). Edi oli myös kova poika pussailemaan..isäänsä tullut. Hauskaa oli ja muutama kuvakin saatiin. Niitä tulee kuvasivulle myöhemmin lisää. Kiitos Satulle ja Edille kivasta iltapäivästä. Ulpunkin kuulumisia kuulimme tänään. Ulpulla ja lapsilla on kaikki hyvin. Kovasti hoitaa lapsia edelleenkin. Toivotaan, että pennut osoittautuvat kaikki kaikin puolin terveiksi, kun eläinlääkäri heidät tarkistaa. On jo kova ikävä Pulpua. Onneksi pian saamme Ulpun kotiin :) Tänään Arttu oli yksin ollessaan vetänyt keittiöstä 1,5 litran täyden limupullon aina eteiseen asti. Mahtanut olla tylsää tai kenties tehnyt mieli virvoitusjuomaa. Toissapäivänä oli yrittänyt päästä ruokapöydälle ja jäljet pöydän kannessa oli kyllä sen näköiset. Hyvin sutii!! Liekö nyt alkanut yksin oleminen hieman pitkästyttämään, kun Ulpu on reissussa. Harmi kun Arttu ei mitään yksin ollessaan touhua ennen kuin tulemme itse kotiin. Sitten kyllä lattialle jätetyt aktiviteetit kelpaa. Tai no kongi ehkä kelpaisi, mutta sille ruvetaan haukkumaan, kun lähdemme pois paikalta. 11.9.2007 MEJÄ-KOKEMUS  Kuva: Jonna Keskiaho Tänään oli se suuri päivä. Arttu ja Henna pääsivät kokeilemaan Jonnan opastuksella MEJÄä ihan ensimmäistä kertaa. Eilen vedettiin Jonnan kanssa kolme jälkeä metsään. Janelle, Jasulle ja Artulle. Jonna suunnisti ja laski matkaa. Henna merkkasi, sekä veti vuötärölle kiinnitettyä veristäsientä perässään. Välillä sitten potkittiin maata, tökittiin sientä ja roiskittiin verta. Tää ei olekkaan herkkien tyttöjen hommaa!!!!! Artun jäljestä tuli sellainen noin vajaa 100x100 metriä 90 asteen kulmassa. Kummallakin sivuilla ja kulmassa oli makaus. Tänään oli sitten vuorossa jäljen "ajo". Arttu lähti alkumakaukselta liikkeelle suht. rivakasti jälkeä pitkin(jarrutella olisi vähäsen voinut). Hieman poikkesimme jäljeltä sivuun ja ensimmäisen sivun makaus meni ohitse..ups..oli kyllä vähän oma kämmi. Kulmamakaus löytyi ja sen jälkeen oli taas hieman haahuilua ympäriinsä. Näytin metsän ääni kuuntelevalle Artulle jäljen uudelleen ja taas mentiin suht. suoraan makaukselle. Sitten vähäsen taas haahuiltiin ja viimein se kaato sieltä maistuvasti löytyi. Ihan hyvin Arttu kaikki löydetyt makuut ja kaadon näytti nuuskutellen. Tästä on hyvä jatkaa. Pitää ensi kerralla vaan hankkia paikka missä ei ole muita jälkiä ja tehdä jäljestä hivenen lyhyempi ja selvempi. Kivaa oli! 10.9.2007 TOHINAA Syksy on saapunut ja kulunut viikko on mennyt kyllä hurjan nopeasti, kun on ollut niiiin paljon tekemistä. Tiistaina oltiin Keskiahon perheen kanssa kävelyllä lintutornilla Samulinniemen suunnalla. Koirat kirmasi, rämpi, kiipeili ja järsi ihan kiitettävästi. Oikeastaan hetkeäkään eivät malttaneet olla paikallaan. Nahistelua ei ollut ilmassa ollenkaan. Arttu juoksutti pienempiä. Keskiviikkona oltiin Leustussa Keski-Suomen vinttikoirapoppoon vakkari hiekkamontulla viehejuoksussa russellistien kanssa. Arttu oli kyllä aivan onnensa kukkuloilla. Arttu juoksi yksin ensimmäisen kierroksen ja jaksoi hyvin vaikka maasto oli pehmeää hiekkaa ja mäkiäkin löytyi. Vieheen naru vaan otti ja katkesi heti radan alussa, mutta Arttu pääsi kuitenkin kunnialla loppuun korjaustöiden jälkeen. Toisen kierroksen Arttu juoksi yhdessä Janen kanssa ja aika tasaväkistä oli. Alussa nuo saivat vieheen kiinni ja Arttu kerkesi siinä välissä käydä katsomassa sitä ex moottorisahaa joka sitä viehettä vie. Jane on oikein hyvä juoksemaan vaikka on Arttua pienenpi. Myös suomeen palannut Isa oli Anskun kanssa mukana. Isa pääsi myös juoksemaan sekä yksin, että Jasun kanssa. Olipa mukava nähdä heitä jälleen. Perjantai kului tuttuun tapaan agilityn merkeissä. Treenit meni han mukavasti. Lauantaina starttasimme heti aamusta 05.20 kohti Tampereen ryhmänäyttelyä. Tuomari antoi arvosanan EH. Arttu kiittää. Tarkempi Arvostelu Artun tuloksissa. Ressussa näimme myös siskopuoli-Vapun (Ulvomäen Viola), Riitta-Tädin, Artun äidin Brittan omistajan Lauran ja myös Artun vanhan kotiväen eli Riikan ja Teemun. Lauantaina illalla menimme Artun, Jonnan ja Jasun kanssa kokeilemaan ihan uutta lajia nimeltä Fly-ball. Se on sellainen laji jossa koira juoksee neljän esteen yli. Koskettaa levyä joka laukaisee pallon koneesta ilmaan. Koiran tehtävänä on ottaa pallon koppiin ja juosta esteiden yli takaisin ohjaajan luokse ja tämän jälkeen joukkueen seuraava koira lähtee matkaan. Artulla meni esteet todella hyvin ja pallokoneen toiminta meni aika nopeasti jakeluun. Ongelmaksi koitui se, että pallot eivät sitten sen enenpää kiinnostaneetkaan. Tennispallot ovat Artun mielestä tosi tylsiä. Se siitä lajista sitten. Olisi ehkä sopivampaa Ulpulle, mutta voi olla, että pitäydymme aivan muissa touhuissa jatkossa. Lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus tavata Artun poikaa Ediä, joka ihmisineen asuu ihan meidän lähellä. Saa nähdä mitä Arttu tuumaa. Alkuviikosta menemme Jonnan kanssa vetämämmä veristä sientä metsään. Tästä lisää myöhemmin. 6.9.2007 JÄNNITYS HELPOTTAA No nyt ollaan päästy jännityksestä. Merja soitteli, että Ulpun ja Eemelin (Talllitontun Olli) vauvat ovat saapuneet viime yönä maailmaan. Kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Yksi on kuulemma kokonaan valkoinen äitinsä mukaan ja muut ovat merkeillä varustettuja isänsä mukaan. Synnytys tapahtui luonnollisesti, vaikka vähitellen alkoi jo leikkaussalin ovet häämöttämään, kun näytti siltä, ettei kukaan halua mahasta ulos. Kaikkia vauvat tasakokoisia ja ainakin tällä hetkellä kunnossa. Aika näyttää miten vauvat kehittyy. Ulpu voi hyvin ja hoivaa niin ahkerasti, ettei pissallekkaan tahtoisi. Lisää kuulumisia myöhemmin. 1.9.2007 EI VIELÄKÄÄN VAUVOJA Nyt alkaa jo vähän jännittämään. Huomenna on Ulpun se päivä ja saas nähdä onko neiti täsmällinen. Jänniittää myös se miten kaikki sujuu. Onneksi on eläinlääkäri lähellä ja onneksi Merja on kokenut näissä hommissa :) Viikonloppuna oltiin Soinissa ja nyt Arttu on aivan väsynyt kaikesta touhuilusta. Nukkuu kuin tukki ja halusi nukkumaan omaan rauhaa aidan taakse jopa silloin, kun Jane ja Jasu oli kylässä. Ihmekkös tuo, kun kokonaiset kolme päivää on saanut vapaana kirmata ja hääräillä. Huomenna lähdemme laivalle ja Arttu menee hoitoon Tiinalle. Joku on syöttänyt Artulle salaa vehnäherkkuja viikonloppuna, kun iho ja tassut punoittaa.. 27.8.2007 ARTTU TALON HERRA Nyt on Ulpu sitten saatettu Tuupovaaraan mammalomailemaan. Henna ja Ismo vei Ulpun ihan perille asti sillä välin, kun Arttu oli Minnalla hoidossa. Mukava oli Ulpun sinne jäädä, kun oli tuttu paikka ja tuttuja kavereita. Vähän ihmeissään kuitenkin tarhastaan katseli, kun ruvettiin tekemään lähtöä. Iskää taisi tulla heti ikävä, mutta onneksi pian on vauvojen aika ja saa muuta ajateltavaa. Sitä odotellessa! Toivottavasti aika kuitenkin menee nopsaa ja saadaan Ulpu kotiin. Arttu on ottanut Ulpun "katoamisen" ihan iisisti. Ollut ehkä jopa normaalia vilkkaampi. Liekö tajunnut, että saa olla herra talossa ;) Lauantaina Arttu kävi Hennan kanssa trimmauksessa Tiinalla kahden viikon kuluttua olevaa näyttelyä varten. Vain Arttu trimmattiin. Keskiviikkona lähdemme koko poppoo Soiniin ja Arttu pääsee ehkä sorsia metsästämään, kun nyt sentään on se aika vuodesta. Loppuviikosta Arttu pääsee Tiinalle ihan yökylään, kun me muut mennään laivalla käväsemään. Silloin vielä luvassa siistintää ja tietysti naisia. 25.8.2007 ARTUN SALAISIA ARKISTOJA OSA I Ajelulla Vapun vietossa makkaran kanssa 24.8.2007 MAHOTTOMAT MASUASUKIT  Nyt alkaa olla jo Ulpulla lähtö lähellä. 1.9 tulee vuorokaudet täyteen. Maha on ihan mahdottoman iso ja tisut on myös entisestään suurentuneet :). Näyttää siellä massussa siis jotain elämää olevan. Hieman on rouva rauhallisempi, kuin normaalisti. Huomionkipeä kyhnyttäjä! Sunnuntain sitten viedään Arttu Minna-tädille hoitoon ja lähdetään ajelemaan kohti susirajaa ja Tuupovaaraa. Siellä Ulpu sitten viettää lopun kantoaikaa ja myös sitten vielä niiden vauvojen kanssa. Lukakuun lopussa haemme Ulpun kotiin ja toivottavasti myös näemme niitä pieniä vauvoja samalla reissulla. Saa nähdä miten Arttu suhtautuu, kun Ulpua ei hetkeen näy ollenkaan. Toivotaan, että Iippa tulee yökylään lohduttamaan ikävää ;). Arttu on onneksi reipas jätkä. Artun raakaruokinta on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Lisää aiheesta kertoo uusi ruokapäiväkirja. Niin ja blogi on poistunut Hennan laiskuuden myötä käytöstä. 17.8.2007 KANSIKUVAPOIKA ARTTU (Ainakin vielä) Parsonrussellinterrierit ry Olemme päättäneet siirtyä piskien kanssa barffaukseen eli raakaruokintaan tai ainakin sitä kokeilemme. Aluksi Artun kanssa ja myöhemmin myös Ulpun kanssa, kun neiti palaa mammalomalta. Haluamme ruoan olevan koirille monipuolista, mielenkiintoista, säilöntä- ja väriainevapaata sekä tietenkin koirille (alkuperää ajatellen) luonnollisempaa. Meistä on hyvä tietää mitä koira tarkalleen suuhunsa saa ja sen myötä on myös helpompi kartoittaa jos joku ruoka-aine on koiralle epäsopivaa. Raakaruokinnan myötä on myös mahdollista säädellä paremmin kummankin koiran ruokavalio koirakohtaiseksi. Lisää aiheesta voi lukea Barffinetistä. 12.8.2007 LOPPUKESÄN KUULUMISIA Hellettä on viimepäiviä piisannut ihan riittämiin sekä ihmisille, että koirille. Lenkkien pituutta ollaankin sitten painotettu hieman iltaan, ettei tule läkähdys ja järvessä ollaan käyty viilentymässä ahkerasti. Arttu ja Henna on avannut uuden agilitykauden ja jälleen ovat jatko II -kurssilla Susan ohjauksessa. Ekat treenit meni kivasti Hennan oudosta ohjaustyylistä ja Artun tolppajutuista huolimatta. Uusi ryhmä vaikutti ihan kivalta. Ulpun massu pyöristyy ja pieniä russellivauvoja odotellaan syntyväksi heti syyskuun alussa :). Viikko ennen synnytystä Ulpu lähteekin mammalomalle Merjan luokse Tuupovaaraan. Sieltä palattuaan Ulpu siirtyykin sitten ihan kokonaan meidän nimiin ja katsellaan josko sitten Ulpulle löytyisi joku kiva harrastus. Vaikka Ismon ohjauksessa Flyball:iin. Jasu ja Jane oli meillä lauantaina hoidossa koko päivän, kun Jonna ja Jere kävivät hieman reissussa. Vallan mukavasti meni koko päivä. Sunnuntaina koko russelliporukka sai olla meillä vapaana samassa tilassa ja hyvin meni, kun aluksi vaan kerättiin kaikki lelut ja luut pois. Ulpu ja Jasu eivät ole edelleenkään ylimpiä ystäviä (liekö johtuu talvisesta palloepisodista). Alkumurinoiden jälkeen Ulpukin sieti Janea oikein hyvin, kunhan sai olla arvokkaasti rauhassa ja touhuta omaan tahtiin. Arttu suhtautuu yleensä kaikkiin kavereihin leppoisasti ja Jasuakaan ei ruvennut pahemmin tuijottelemaan vaan mieluummin väisti tilanteet sivusilmällä vilkuillen. 25.7.2007 TYLSÄÄ KESÄELÄMÄÄ Paljoa ei ole siis tapahtunut. Ulpun mahdollista mahankasvua odotellaan ja Artun kanssa käydään agilityssa aina, kun keritään. Syksymmällä ehkä pääsemme flyballia ja mejää kokeilemaan. Elokuussa Ulpu lähtee mammalomalle Tuupovaaraan jos maha siis kasvaa. Artulla on tälle syksylle vielä kaksi näyttelya ja mahdollinen luonnetesti. 4xJ perheen kanssa ollaan hieman retkeilty. Henna oli myös Janea kannustamassa Tampereella Jackrussellien omassa näyttelyssä. Niin ja sokerina pohjalla. Iippa & Go on palaamassa suomeen viikon sisällä. Tuuletusta sille. 2.7.2007 ULPU RIIUULLA Eilen käytiin pitkällä reissulla Nastolassa, Ikeassa ja Hollolassa. Arttu vietiin hoitoon Tiinalle Jämsään ja me muut lähdimme köröttelemään kohti Nastolaa. Mukana oli perhe Keskiaho ja heidän Volvolla mentiin. Reissun tarkoituksena oli siis viedä Ulpu riiuulle Nastolaan ja reissu onnistui vallan hyvin. Ulpu ja Eemeli (Tallitontun Olli) hoitivat homman kotiin. Nyt vaan jännityksellä odotellaan, että rupeaako neiti pyöristymään. Ikeassakin käytiin pikaisesti, mutta saatiin kyllä ostettua tarvittavia. Myös Jeren lapsuudenkodissa kävimme pikaisesti kahvilla. Yöllä hiivimme Arttua hakemaan Tiinan luota häkistä muiden jo nukkuessa. Kaikki Veeran ja Artun lapset ovat nyt löytäneet omat kotinsa!! 27.6.2007 JUHANNUSRETKELLÄ PALTAMOSSA JA ROVAVIEMEN KV NÄYTTELYSSÄ Juhannusta vietettiin matkustaessa hyvässä seurassa. Retki alkoi Jyväskylästä jossa tungimme itsemme ja tavaramme Hiaceen ja Volvoon. Matkaan lähti Perheet Keskiaho & Jousmäki koirineen. Matkan ensimmäinen töppäys sattui Väätäiskylässä, kun Hiace sanoi sopimuksensa irti. Volvoon sulloutuneina kuitenkin onnistuimme pääsemään Soiniin suorittamaan autonvaihtoa isompaan. Yötä myöten sitten ajeltiin kohti Paltamoa jossa Jeren perheen kesämökki sijaitsee. Matka oli pitkä, mutta koirat kyllä nautti kovasti kirmaamisesta. Välillä piti laittaa remmeihin rauhoittumaan, ettei tule innostusrähinöitä. Perjantain vietimme mökillä oleilemalla ja lähitienoita katselemalla. Lauantaina oli edessä pitkä päivä. Aamulla ennen kuutta lähdimme ajamaan kohti Rovaniemeä ja KV näyttelyä. Hennan ja Jonna viihdyttivät itseään nukkumalla auton perällä olevalla patjalla. Henna odotti hartaasti näkevänsä poroja ja kyllä niitä hieman nähtiinkin. Itse näyttelyssä kaikki meni todella kivasti. Jane oli ROP pentu ja sai vielä KP:n. Tuuletusta Janelle!! Arttu ja Ulpu saivat kumpikin ERI:n. Jee! Tarkemmat Arvostelut voi lukea kummankin omalta sivulta. Arttu ja Ulpu olivat kumpikin kehässä todella mallikkaasti ja Ulpu pelkäsi tuomaria vain ihan pikkuisen. Ei siis ihan turha reissu. Vuorokauden loppupuolella olimme takaisin Paltamon seudulla ja kävimme hieman häröilemässä koirien ja kameroiden kanssa Kivesvaaralla. Sieltä oli hienot maisemat. Sunnuntaina saatiin vielä hieman viettää aikaa mökillä ennen kotimatkaa ja koirat saivat lotrata ja viilentää itseään vedessä. Kotimatka sujui myös ihan mukavasti ja Jyväskylässä oltiin takaisin melkeen maanantain puolella. Kiitos Jonnalle ja Jerelle matkaseurasta ja että päästiin matkaan mukaan. Kiitokset myös Jeren perheelle, että saatiin makuupaikat ja kestitystä mökillä. Koirat nautti ja ihmiset nautti. Tässä kuvat piskien uusista kuivaus- ja viilennystantuista. Piti tehdä itse, kun kaupassa oli liian kalliita. Toimivat kyllä hyvin. Enää ei Ulpukaan onnistu kastelemaan sohvia ja sänkyä.   11.6.2007 NÄYTTELYKUULUMISIA Näyttelyreissu tehtiin Jämsänkoskelle sunnuntaina. Jonna, Jere, Jasu ja Janekin oli mukana. Aikaisesta herätyksestä huolimatta reissu oli mukava, vaikka kaikki ei aivan putkeen mennytkään. Ulpu oli liian kalju ja Arttu ylikasvaneessa karvassa. Muuten Ulpulla meni kaikki todella hyvin siihen asti, kunnes tuomari rupesi kokeilemaan paikkoja. Artulla olisi myös mennyt muuten ihan kivasti, mutta Arttu käveli kehässä kuin jäätyneenä ja askel töpötti. Pitää ottaa juhannuksen näyttelyyn mukaan jotain motivoivaa/rentouttavaa, että saadaan Arttu hieman rennommaksi. Juhannuksena Henna esittääkin Artun ihan itse. Tarkemmat arvostelut ja tulokset voi lukea kummankin koiran omalta sivulta. Tuomarin kommenttia Ulpun vaaleista silmistä vieläkin oudoksutaan, koska Ulpulla on todella tummat silmät. Sunnuntaina käytiin jälleen Jämsässä otattamassa Artulta koko turkki alas ja kuvaamassa kovasti kasvaneita vauvoja. Heistä kuvia myähemmin. Kiitos Tiinalle jäleen trimmauksesta. 9.6.2007 MUUTTUPUUHIA JA PAAHTAVAA KUUMUUTTA Viimeinkin olemme saaneet viimeisetkin laatikot sisälle uuteen Kuokkalan asuntoon. Jyllä, Olemme muuttaneet. Asunto on todella kiva, mutta vielä sekainen. Arttu ja Ulpu on kotiutunut uuteen asuntoon ihan suht. hyvin. Pihassa haukkuva koirakaan ei tuota enää päänvaivaa. Parvekkeelle väsätään korkeampi laita niin pääsevät koirat sinnekkin katselemaan maailman menoa. Eilen oltiin pitkästä aikaa russelliretkellä Oravasaaressa. Mukana oli koiria Jane ja Jasu, Justiina, Aino, Ninni ja meidän piskit. Ihmisiä oli Jonna, Jere, Touho, Mari ja me. Käytiin ihan useamman tunnit retkellä ja makkaraakin paistettiin. Koirat pääsi raantaan räpiköimään ja Arttu ainakin sotki itsensä todella onnistuneesti, kuten yllä olevasta kuvasta näkyy. Huomenna on Jämsänkosken näyttelypäivä kummallakin. 22.5.2007 SILMÄTARKASTUKSESSA Eilen käytiin Viitaniemessä silmätarkastuksessa. Ulpulla kaikki oli kaikin puolin kunnossa. Artullakin muuten, mutta oikeasta silmästä löytyi kaihipilkku eli cataracta. Kyseessä ei kuitenkaan pitäisi olla HC (Heriditary Cataracta) - joka siis tarkoittaa perinnöllisen kaihin tunnusmerkit täyttävää silmäsairautta. Tämän Artulla olevan kaihin orvellaan olevan siis pelkkä cataracta, joka on kohtalaisen usein tavattava silmäsairaus eri roduilla. Onneksi ei ollut mitään linssiluksaatioon viittaavaa kummallakaan. Tästä jatketaan. Välttämättä cataracta ei tule vaikuttamaan Artun elämään koskaan mitenkään ja jos tulee niin tarvittaessa voi leikata. Pitää seurailla tilannetta ja käydä tästä lähtien joka vuosi silmät tarkastuttamassa. 20.5.2007 KANAVUOREN RETKI Tänään oltiin hieman kahvitteluretkellä Vaajakosken Kanavuorella. Mukana oli meidän poppoon lisäksi Minna ja Matti. Käytiin retkellä illansuussa, ettei ole enää käärmeet esillä ja muutenkaan kuuma. Arttu nautti vapaana kirmaamisesta ja Ulpulla oli myös mukavaa vaikka olikin pitkän narun jatkona. Ulpua se ei tunnu haittaavan. Ketään vieraita ei näkynyt koko matkan aikana. Pitää mennä ehkä toistekin, kun nyt on iltaisinkin niin mukavan valoisaa. Tällä hetkellä piskit on ulkoilmamyrkytyksen kourissa sängyllä. Taitaa uni maittaa ensi yönä :). Viikonloppuna Ismo ja piskit oli Soinissa käymässä. Henna oli leirillä. Arttu ja Ulpu oli nauttinut täysin koiranrinnoin maaseudulla olosta. Ensi viikonloppuna mennään taas. 16.5.2007 VAUVAKUVIA VIIMEINKIN Kuvissa esiintyy Veeran ja Artun vauvat. Kuvat on otettu viime viikon trimmausreissulla. Kaikki vauvat ja Tissipussi-Veera voi hyvin. On siellä ihan Artunkin näköistä väkeä ja samanlaisia pilkkujakin löytyy päälaelta kuin Artulla :). A.B. YOGHURT ja A.B YELLOW  A.B. YES SIR ja A.B. YOURS  A.B. YEOMAN ja A.B. YESTERDAY  A.B. YARDSTICK  15.5.2007 PUNKKIEN AIKAA  Nyt on punkkien aika jälleen koittanut! Tämän kevään punkkisaldo on jo kolme. Tällainen punkkien FIN MVA löytyi Artusta muutama päivä sitten.Yäk! Koirat ovat käyneet Tiinalla trimmauksessa viime viikolla ja taas on hetkeisen siistit turkit. Artun karvanlaatu on parantunut hurjasti! Arttu on myös avannut uuden agilitykauden ja mukavasti sujui ensimmäiset harkat. Puhtaasti suoritettiin viiden esteen sarja. Jee! Eilen käytiin hiema rokottautumis- ja tarkastusreissulla Otsossa. Kaikki hyvin silläkin rintamalla. Tänään Artulla on 3 vee synttärit ja kuten kuvasta näkyy, niin Arttu sai lahjaksi ison tennispallokopion. Siitä riittää taas riemua hetkeksi. 2.5.2007 VAPPUKUULUMISIA YMS. Tiistaina Artun kasvattaja Riitta kävi työkaverinsa kanssa meillä kylässä. Arttu oli jälleen onnesta soikeana ja Ulpukin tutustui uusiin ihmisiin aika nopeasti. Arttu sai alkuviikosta osakseen yllättävän ulkokorvantulehduksen. Nyt alkaa jo olla parempi, kun ollaan eläinlääkärin antamilla korvatipoilla ja putsaamalla korvia hoideltu. Vappunalusaikaa olimme viettämässä Soinissa. Päivät olivat aurinkoisia, mutta tuulisia. Viikonloppuna saatiin myös kevään ensimmäinen jänisajojahti osaksemme. Arttu palasi aika pian takaisin jahdista. Ulpu onneksi oli narun jatkeena, koska se vonkui koko lenkin ajan suuntaan minne jänis katosi. Uutta agilityjaksoa odottelemme, kesän näyttelyihin ollaan hieman treenattu Ulpun kroppaa ja nyt on jo roikkomaha kadonnut :). Trimmaukseen ja vauvoja katselemaan pitäisi toukokuun alkupuolella taas Jämsän suuntaan mennä. Piskit voivat hyvin ja tykkäävät kovasti sulasta maasta. Itse vappuna oltiin hieman reissussa sekä myös rauhassa kotosalla. 22.4.2007 VAUVAT TULLOO.. Parson-vauvoja on nyt syntynyt maailmaan seitsemän kappaletta. Viisi poikaa ja kaksi tyttöä. Veera äiti voi hyvin ja Arttu on ylpeä isukki. Tiina toimi urheasti kätilönä yömyöhään. Aiheesta enemmän myöhemmin.. 13.4.2007 NÖRTTIRUSSELLINTERRIERIT Nyt on meidänkin taloudessa paljastunut asuvan aivan virallisia nörttirussellinterrierejä. Nörttirussellinterrierin tunnistaa siitä, että se osaa poistaa pikakuvakkeita tietokoneen työpöydältä, seisoo mielellään näppiksen päällä, havittelee joskus salakavalasti hiirta itselleen, vaatii itselleen oman blogin ja on muutenkin kiinnostunut kodin viihde-elektroniikasta (kuten kaukosäätimistä ja xboxin ohjaimista).. Meillä näitä nörttirussellinterrierejä on onnellisesti kaksi ja heillä on nyt myös oma blogi Artun ja Ulpun murinoita.. Loppuvuodesta kadonnut ja paljon etsitty Jake cairnterrieri on nyt löydetty läheltä katoamispaikkaansa hukkuneena. Harmin harmi, kun näin pääsi käymään, mutta ainakin nyt tiedetään koiran kohtalosta. 20.3.2007 SYNTTÄRIHUUMAA Tänään on Ulpulla suuri päivä. Ihan oikea synttäripäivä!! Viisi vuotta tuli täyteen. Kakkua ei tehty, kun Ulpu on tällä hetkellä hieman pelkistetylla ruokavaliolla, mutta hienon vinkuvan nystylelun Ulpu sai itselleen. Lelu tosin tuhoutui osittain (kolemassa minuutissa), joten se siitä vinkumisesta sitten. Russellilenkillä piipahdimme myös iltasella. Lenkki oli aika melskettä. Arttu päätti pistää hösseliksi ja olikin aika tiukasti kiinni uuden tuttavuuden Onni-russellin korvassa. Kolmen miehen voimin Arttu saatiin kuin saatiinkin korvasta irti. Hyi hyi Arttua. Mikä lie päähänpisto taas. Ei yhtään Artun tapaista, mutta otappa tuosta nyt selvää. Liityi varmaan naisasioihin. Ainakin tuli Hennalla russellilenkkikiintiö täyteen kertaheitolla. Kaiken lisäksi Jane vielä katosi rähinän aikana ja löytyi hetken kuluttua Jonnan ja Jeren auton alta. Taisi säikähtää hieman kaoottista tilannetta. Loppulenki Arttu sai viettää remmissä huonon käyttäytymisen vuoksi. Ulpu oli remmissa koko ajan, mutta onneksi Marski piti Ulpulle seuraa lähes koko lenkin ;). Lenkin lopuksi kaikki vaatteet oli niin kurassa, että näytti, kun oltaisiin mahallaan rapakossa pyöritty. Pitänee laittaa pesuun. Uusia tuulia meillä liikuskelee. Henna on tehnyt tiukkaa tutkimusta koirien kotiruokinnasta ja nyt näyttää siltä, että vähitellen sellaiseen olemme siirtymässä. Ainakin saa itse päättää mitä aineksia koirat suuhunsa saavat. Tänään onkin vielä luvassa jauhemaksan pakastusta. 9.3.2007 AGILITYKUULUMISIA Keskiviikkona oltiin ensimmäistä kertaa jatko II -treeneissä. Harjoiteltiin keinua, tolppia, pöytää sekä estäsarjoja jossa oli aitoja ja putki. Meni muuten aivan hyvin, mutta Arttu kävi hieman kierroksilla. Pitempää estesarjaa suorittaessa putki tuotti tuskaa. Ainakin siitä suunnasta mistä siihen olisi pitänyt radan mukaan mennä. Putken päälle kyllä saatoi mennä, väärästä suunnasta putkeen saattoi mennä ja lelu suussa sinne myös saattoi mennä. Ääääh! Lopuksi Arttu tosin meni sinne putkeen aivan kiitettävästi, kun Henna vaan huusi ja kannusti tarpeeksi kovaan ääneen. Melutaso maneesissa oli kyllä aika korvia huumaava joten ihmekkös jos Arttu ei mitään kuullut. Keinulla meni suht. kivuttomasti (paremmin kuin ennen). Arttu haki paikkansa kontaktipinnalle aika mukavasti. Jonna avitti keinun kippaamisessa, ettei ihan täysillä rämähdä alas. Pöytä menee aina hyvin ja tolpatkin suoritettiin täyspitkänä vaikka kädellä Arttua vielä pitääkin ohjata. Itsenäisesti harjoittelimme kahdella aidalla mm. aita-takaaaaaaa-aita sarjaa. Meni vallan hienosti. Aidoilla meillä on ollut aikaisemmin ongelmia. Nyt ne alkavat sujua jo huomattavasti paremmin. Johtuen ehkä siitä, että Henna on hieman edistynyt ohjauksessa. 6.3.2007 PENTUKUULUMISIA Nyt on sitten se suuri päivä koittanut. Viime viikolla tosin jo. Artulla on nyt sitten jälkeläisiä. Jee jee jee. 1.3 syntyi yksi uros ja kolme narttua. Näistä lisää Artun omalla sivulla. Myös huhtikuussa toivotaan toisen pentueen syntyvän. Tästä lisää myöhemmin. Henna majaili viikon rippileirillä. Viikko meni muun perheen osalta sangen hyvin, mutta yksi ripsiväri kyllä kohtasi matkansa pään Artun toimesta. Arttu ole käynyt Hennan meikkilaukulla (Ismon ollessa puhelimessa) ottanut ja rikkonut ripsiväriputkilon sekä pyyhkinyt värin olkkarin valkoiseen mattoon ja omaan partaansa. Ei kovin taitava meikkaamaan vielä. Samaiseen operaatioon kuului myös tavoite, että Ulpu oppii käyttämään luomiväriä. Pullot olivatkin vaikeampi pala ja Ulpu onnistui vain pyörittelemään kahta pulloa yhtä aikaa suussaan. Outoja koiria. Pääsi Ismo siis mattopyykille. Jasu ja Jane kävivät jälleen kylässä ja mukavasti meni, kunhan kukaan vieras ei mene koskemaan Ulpun leluihin ja kunhan Jasu ei mene Janen lähelle. Ulpu on ominut neidon tyystin itselleen. Tai ainakin yrittää tehokkaasti. 20.2.2007 PAKKASPÄIVÄN TOUHUJA Tänään oli hauska päivä vaikka pakkanen huitelikin ties missä lukemissa. Oltiin Jonnan, Jeren, Janen, Jasun ja meidän poppoon voimin jäällä ulkoilemassa ja ottamassa laadukasta kuvamateriaalia. Reissun aikana oli hyvä totuttaa piskejä yhteistoimintaan, kun uusia naisia on ilmestynyt rupusakkiimme lähiaikoina. Jäällä tilanne oli aluksi hieman jännittävä. Henna ajatteli, että Ulpu söisi koko Janen sopivan tilanteen tullen. Ihme murinaa ja nurinaa piti Janelle. Jasun ja Ulpun keskeinen toiminta meni tosin aivan mallikkaasti. Artun mielestä kaikki tyypit on ok ja se siitä sitten. Hieman Arttu tosin meni sekaan komentamaan, kun Ulpu Janelle nurisi. Hieman sitten pidettiinkin vuortellen Janea ja Ulpua kiinni, ettei piskien pidä aivan heti kaikkea uutta nähdä, sietää ja kokea. Arttu nautti suunnattomasti vapaudestaan ja juoksi mielellään edestakaisin latua ja täysiä tietenkin. Myös Ulpulta nähtiin kunnon vauhtiaskeleita, kun se yritti pysyä Artun ja Jasun vauhdissa. Myös Ulpun "hyppynäytteitä" nähtiin sen yrittäessä härkkiä Jonnan sylissä oleva Janea. Pakkasta pakenimme meille kahvihetken tiimellykseen ja jälleen totuteltiin koiria toisiinsa. Aluksi Jane ja Jasu pääsi Artun kanssa touhuilemaan ja kaikki meni aivan hyvin. Seuraavaksi touhuje tiimellykseen pääsivät Ulpu ja Jane. Mukavasti meni alkunurinoiden jälkeen. Ulpu oli ehkä hieman raisu Janea kohtaan, kun ei taida ymmärtää olevansa niin paljon isompi. Nätisti kuitenkin kohteli Janea ja leikkejäkin jo pääsivät virittelemään. Kyllä se tästä, kun ajoissa totuttelun aloittaa, niin on sitten myöhemminkin koirilla keskenään mukavaa. 19.2.2007 NAINEN KYLÄSSÄ Tänään Artulla kävi naisvieraita kylässä astutuksen merkeissä. Nimi jääköön vielä salaisuudeksi, mutta ihana ja tempperamenttinen tricolour tyttönen ja näyttelykuningatar oli kyseessä. Hennan ja Ismokin pääsivät osallistumaan ensimmäistä kertaa ihka oikeaan koiran astutusrumbaan neitokaisen omistajan kanssa. Ismo lähinnä seurasi vierestä, kun muut toimivat (eli pitelivät koiria kiinni nalkissa olemisen ajan ettei tule vaurioita). Tästä myöhemmin lisää jos astutus onnistui niin hyvin, että pentuja tulee maailmaan. Ja toivottavasti tulee ja paljon. Mukavaa mukavaa. Ulpu tarkasteli tarkasti tiluksiaan vieraan lähdettyä. Taisi jurppia, kun vieras nainen tulee taloon ja itse joutui vain aidan taakse kärvistelemään. Arttukin nuuskutti paikat vielä moneen kertaan neitokaisen lähdettyä kotia kohti. Arttu tykkää kovasti tytöistä. Nyt on Artun mukava makoilla yhdessä Ulpun kanssa sohvalla Ismon vieressä ihan lähekkäin ja lämpöisesti. Muutenkin koirien välit ovat oikein lämpöiset, mutta selvästikkin Ulpu vie ja Arttu vikisee. Mukisematta Arttu siirtyy takavasemmalle, kun Ulpu saapuu omalta ruokakupiltaan tyhjäämään myös Artun kupin. Ruokahetken aikana paikalla pitääkin siis olla ylemmän tahon sotilaspäällikkö pitämässä yllä alokkaiden kuria ja järjestystä. Mukavasti ja ilman riitoja elämä silti sujuu piskien kesken touhuissa kuin touhuissa. VIIKONLOPPUKUULUMISIA JA ARTUN YRITYS MISS SUOMEKSI 2007 Jälleen kerättiin kimpsut ja kampsut Boran perälle ja startattiin kohti Soinia. Alkaa pian tila loppumaan tuosta meidän autosta. No ei ainakaan tee mieli kolmatta koiraa hankkia, kun ei aivan oikeasti mahdu. Ulpun juoksut ovat menneen talven lumia ja leikkiminen Artun kanssa sujuu jälleen. Viikonloppua vietettiin kummassakin mummulassa. Enää ei ole Maahinenkaan Ulpun mielestä niin kovin pelottava (ei häiritse leikkiin keskittymistä). Ismon kotona Ulpu saikin sitten juosta jo ihan vapaana ja kovasti harjoiteltiin luoksetuloa makkaran kanssa, vaikka vyötäröstä päätellen tämä neiti ei makkaraa kyllä kaipaisi. Mainiosti meni muuten. Hieman oli Ulpulla haahuilua havaittavissa, mutta ihmekkös tuo kun on niin paljon saanut remminjytkeena viihtyä. Sunnuntaina käytiin Ähtärissä näyttelyssä koko perheen voimin. Hennan äiti ja isikin pyörähti paikan päällä. Arttu sai hieman menestystäkin Riittä-tädin esittelemänä. Tuloksen EH. Oikein ollaan Artusta ylpeitä ja tästä on hyvä jatkaa. Tarkemman arvostelun voipi käydä lukemassa Artun omalta sivulta. Artun mielestä Riitta-täti on aivan ihana. Nytkin piti Riitan nähdessään juosta ilmajuoksua Hennan kainalossa täyttä häkää. Tainnut olla Artulla mukava pentuaika siellä Riitan luona :). Nyt ollaan taas kotiuduttu ja päästy oman asunnon ihanaan "rauhaan". Piskejä taitaa viikonlopun riennot väsyttää. Ketäpä ei väsyttäisi. YSTÄVÄNPÄIVÄTOIVOTUKSET KAIKILLE KARVAISILLE JA VÄHEMMÄN KARVAISILLE YSTÄVILLEMME!!!!!!!!!!!  PAKKKASET PAUKKUU Pikkuhousujensota jatkuu täällä edelleenkin, mutta onneksi vähitellen alkaa loppu häämöttämään tässäkin rumbassa. Pakkasten paukkumiselle ei sitä loppua sitten näykkään. Sitä ei edes enää muista milloin viimeksi olisi ollut pitkällä lenkillä koirien kanssa. Lohikosken koulun kiertäminen on ihan maksimi, kun pakkasta on 35 astetta ja risat. Ihan yber-kylmä!! Ulpu ei oikein ole innostunut nuista pakkasista ja vuorotellen pitää jalkoja nostella lenkin tiimellyksessä (muutenkin kuin kävelläkseen). Tossut siis hankintaan kaikille kahdeksalle jalalle..ja toppa sellaiset!! Näinpä olemme tyytyneet pääasiassa sisällä könnäämään ja piskit ovat nukkuneet vallan makeasti. Arttu on ollut hieman haluton tekemään mitään. Liekö johtuu Ulpuksen juoksupäivistä. Eilen ja tänään aamulla oli kyllä havaittavissa lievää läähätystä ja takajalkojen tärinää olohuoneessa ja Ismokin on saanut olla uhrina astumayrityksissä. Nyt on jo tilanne kuitenkin rauhoittunut ja Arttu nukkuu autuaana omassa boksissaan. Evakkorekeä emme ole siis vielä tarvineet. Ulpu on valloittanut Artun vakiopaikan penkin alla ja kuorsaus vaan kuuluu..naisellista etten sanoisi. Agilitysta on jäänyt jo kolmet treenit välistä hullujen pakkasten takia. Pitääpä toivoa, ettei Artun vaivalla hankitut taidot aivan kokonaan pääse unholaan. Olisi tylsää mennä uudestaa alkeiskurssille :) Niin ja Arttu kovasti lähettää terveisiä Seissi toipilaalle. Yrittää olla hengessä mukana. Ihan runonkin saneli. "Jasun pallit turhaan ne killui, kun selibaatissa mies vain hillui" AIVAN VILLIT ESITTÄÄ: "PIKKUHOUSUJENSOTA JA MUUTA PAKKASVALMISTA TAVARAA" Jännittävät ajat on meillä käsillä. Ulpun ensimmäiset juoksut tulivat yllätyksenä odotettua aiemmin. Jipii jipii vaan. Onneksi Artun evakkoreki on kuitenkin valmiina olohuoneen nurkassa mikäli soololauluja herran suusta rupeaa kaikumaan. Tähän mennessä tilanne vielä normaali. Vaalea nainen lattialla vaaleanpunaisissa kalsareissaan ei ole moksiskaan. Sama vanha tahti ja toiminta jatkuu. Onhan toi vaalea normaalistikkin aika rauhallinen ja hidas syttymään. Ulkoilemaan lähtiessä Arrtu yleensä jo yrittää murtautua ovesta ulos, kun Ulpu vielä venyttelee ja tomuuttaa unihiekkaa silmistä. Sitten tosin, kun vanha pääsee vauhtiin, niin meinaa jäädä Arttu ihan kakkoseksi. Reilun kuukauden kokemuksella tämä ihanainen blondi on osoittautunut kovin herkäksi mutta oikein ihanaksi piskiksi. Ulpu köröttelee yleensä hissukseen ja harkitusti paikasta toiseen, mutta sitten esittelee äkisti toisen ääripäänsä ja kirmaa villisti ympäri 52 neliön kämppää. Ulpun mielestä Hennan isä on ehkä maailman pelottavin asia (johtuuko kenties tästä maahislookista), mutta yhden täysipäiväisen siedätyshoidon jälkeen ihan mukiinmenevä pappa. Tällä hetkellä piskit nukkuu eristyksessä ihmisistä, ettei liialla paapomisella saada aikaa Ulpulle ahdistusta (ilmeni meinaan lievää ulvomista aluksi ihmisten kotoa lähtiessä). Tietysti myös tämä juoksujupakka hieman rajoittaa koirien liikkumista öisin ja silloin, kun kaksistaan ovat, ettei pääse sattumaan vahingonlaukauksia :). Yhdellä russelliretkelläkin täydellä miehityksellä vierailimme ja hienosti Ulpukin otettiin vastaan. Ulpu itse osasi myös käyttäytyä varsin hyvin ja pääsi jäällä hetkeksi irtikin. Laskelmoimme, että saamme koiran kiinni jos se päättää ottaa hatkat, mutta ei päättänyt. Samaisella retkellä saimme myös huomata, että Arttu on ottanut Ulpun "omakseen". Herra Marskin kanssa meinasi riitaa tulla naisista (aikaisemmin ei koskaan), kun Marski tuli liian lähelle Ulpua tekemään tuttavuutta. Siinä sitä sitten oli kolmen koiran, Hennan, Jonnan ja kaakaon välinen kaaos. Henna tyytyi lopuksi seisomaan Marski kainalossa Jarin jäältä rantaan saapumiseen asti. Kujeita ja ihme kuhinaa päiviimme kuuluu. Jokainen päivä on uusien hassujen tapahtumien täyteinen parsonien valottamassa kämpässämme. KADONNUT EDELLEEN JACKRUSSELLINTERRIERI NEITOKAINEN JYVÄSKYLÄSSÄ Elli katosi Jyväskylän maalaiskunnassa Palokassa su 14.1.2007. Käy katsomassa Jasun & Janen sivuilta Ellin kuvaa ja tarkempia tietoja katoamispaikasta. Tästä linkistä pääsee! TÄMÄ PIENI JAKE ON MYÖS KADONNUT Alla olevan kuvan saa kopioida ja laittaa esim. omille kotisivuille. Kiitos!!  5.1.2007 UUSI VUOSI JA UUDET KUJEET No niin. Olen palannut Jyväskylään. Joulukin meni ohi ihan hurauksessa. Sain paljon lahjoja. Jasulta sain luun, Riikalta ja Teemulta kirahvi perhmolelun, Mummolasta luun, Annikalta ja Matilta namiliuskoja, Isalta paljon nameja, pallon ja vinkuvan pingviinin sekä äitiltä ja isältä ison höhöttävän masin, savustettuja sikatikkuja, lohinameja ja huovutetun kilisevän pallon. Oon tainnut olla aika kiltti. Niin ja sit ehkä paras joululahja oli se, että mä sain kaverin. Se on toi yläpuolella oleva Ulpu. Ulpu muutti meille ja se on tosi kiva. Se leikkii tosi paljon mun kanssa. Me ei olle yhtään tapeltu. Ihan pikkaisen vaan muristu joskus leluista tai luista. Niin ja sit joululomalla mä kävin myös suorittamassa jokaisen poikakoiran miehisiä velvoitteita. Ehkä musta sitten tulee iskä. Aika näyttää. Pitää ehkä hankkiutua johonkin isyysryhmään vaikka mä pääsenkin aika helpolla. Mun ei tarvi niitä natiaisia lähteä hoitamaan. Huomenna me mennään russellien loppiaisretkelle ja Ulpu tulee mukaan kanssa. 21.12.2006 JOULULOMALLA Tänään meidän perheessä alkoi joululoma. Mulla on ollut aika outo olo koko päivän. Jotain outoa taitaa olla tapahtumassa. Täytyypä ottaa selvää asiasta loman aikana. Hmmm. Kiitos A.B. Tiinalle vaikka pakaroihin sattuikin :) 18.12.2006 TRIMMAUSTA Tänään minä kävin trimmauksessa Jämsässä Tiina-tädin luona. Siellä oli aika jännittävää. Melkein kaikki karvat lähti. Mua niin jännitti, että yökkäsin namit sieltä pöydältä äipän kengälle. Sitä onneksi vaan nauratti koko juttu. Mä en kyllä nähnyt yhtään russellia, mutta siellä oli sellainen russelliponi. Minä nukuin koko matkan, kun ajoimme sinne ja takaisin tullessa kans. Oli ihanaa olla hetki ilman tötteröä. Nyt mulla on niin hieno tukka, että passaa lähteä naisiin. Me Jasun kanssa tehtiin jo alustavia suunnitelmia. Meillä on oma iskuryhmä. 17.12.2006 HYVÄÄ VAPAHTAJAMME SYNTYMÄJUHLAA KAIKILLE KAVEREILLE JA TUTTUSILLE!!!  16.12.2006 IIPPA LÄHTI IRLANTIIN Tänään oli se päivä. Iippa lähti Irlantiin mammansa luokse. Toi mun mamma vaan vollotti aamulla naama punaisena. Kyllä minunkin sitä Iippaa aika iso ikävä tuli. Ei meinannut oikein uni tulla enää sen jälkeen silmään, kun Iippa lähti. Minä olen sairaslomalla silmätulehduksen takia, joten en Iippaa päässyt saattamaan. Onneksi luottomies Jasu oli matkalla mukana ja katsoi, että Iippa pääsee turvallisesti lentokoneeseen. Se Iippa on aika kova tyttö matkustelemaan. Se on tullut Suomeen Saksasta ja nyt se on taas reissunpäällä. Se aina kertoi mulle niitä sen matkustustarinoita. Se matkustus on kuulemma aika rankkaa. Nyt mulla on varmaan taas aika pitkiä päiviä, kun ei ole kaveria. Mä kuulemma saan sellaisen, mutta siinä saattaa kestää hetki. Oikea tyttöystävä olisi kyllä kiva. Iippa oli meillä vaan lainassa. Minä olen mies, enkä itke kuin öisin salaa sängyn alla. 19.11.2006 HOIDOSTA KOTIA Moi. Nyt me ollaan Iipan kanssa palattu kotia. Mä oon ollut ihan kiltisti koko viikonlopun ja Iipallakin on mennyt mukavasti Jasun kaverina. Se kuulemma oli paha juttu, että kiipeillessäni löysin Minna-tädin harjan ja söin sen osittain. No palaset mä sentään syljeskelin matolle. En mäkään nyt sentäs mitä tahansa syö. Oli mulla kyllä kotia kova ikävä. Mä olin ovela ja yritin ottaa salaa yhteyttä kotiin Minna-tädin työpuhelimella silloin, kun se ei huomaa. Makasin repun päällä ja yritin tekstata. Oli tosin aika hankalaa, kun se puhelin oli siellä repussa enkä mä osaa myöskään lukea. Onneksi näppäinlukko oli sentäs pois päältä. Sain äipälle lähtemään pari tekstaria tyhjänä. Äippä oli vastannyt ja kyselly, että "kuka siellä on?", kun sillä ei ollut Minna-tädin työpuhelimen numeroa. Sit mä sain taas suurella vaivalla lähetettyä neljä viestiä äipälle, mutta eihän se nyt tajunut, että se oon mä, kun en saanut kuin P-kirjaimen kirjoitettua joka viestiin. Oli kuulemma ollut ihan ihmeissään ja epäillyt ahdistelijaksi. Ihan dorga. Mä tosin sitten jäin kiinni näistä touhuistani Minna-tädille. Minna-täti soitti äipälle ja sanoi, että joku on ronkkinut sen työpuhelinta ja lähetellyt tekstareista. Kotiväki sanoi, että mä oon eritaitava koira kaikesta jäynästä huolimatta. 16.11.2006 HOITOON Tänään mä lähden hoitoon Iipan kanssa, äippä ja iskä lähtee jonnekkin Turkkuseen. Mä en viitti lähteä. Mä meen Minna-tätin luoksi. Minnan kuvaa voi käydä katsoo mun kaverisivuilla. Minna on tosi kiva ja se aina leikkii mun kanssa. Iippa menee Jasun kotiin. Kirjoittelen sit enemmän kun palaamme. Ai niin joo. Mä oon agilityssa jo toisella kurssilla. Siellä saa olla irti. 26.10.2006 VILLAKALSARIT JALKAAN Moi. Jo vain on tullut viileät kelit. Eilen oltiin reissussa Äänekoskella Samin luona ja aivan jo piti laittaa villapaidat niskaan. Ainakin äipän mielestä. Isa lainasi mun ruotsin edustusasua. Se oli sille ihan sopiva. Ehkä jopa hieman timmi. Viikonloppuna me oltiin Soinissa pidennettyä viikonloppua viettämässä. Mentiin jo torstaina ja tultiin pois maanantaina. Hurjasti oli tekemistä, kun tuli lunta, käytiin metsästämässä ja piti olla vaihtamassa aika moneen autoon talvirenkaat. Isa pelkäs ihan hirveesti painepesuria ja sitä vekotinta millä voi kiristä pultit, kun vaihtaa autoon renkaita. Isa Istui toisella puolella pihaa siellä iskän kotona ja välilä se kökötti talon takana sekä kuusiaidan alla. Minä en pelännyt yhtään. Kovasti minua ne renkaat kiinostivat ja kovasti minä niille marisin ja suoritin kestävyyskokeita. Vanhan navetan hajut olivat aika jännittäviä. Mä vein Isan sinne tutustumiskäynnille. Se vaan söi lantaa. Tosi naisellista. Ensi viikolla alkaa taas agility. On aika jänittävää päästä uuteen ryhmään. Äippä tosin kertoi, että Jasukin on siellä. 18.10.2006 SYKSYÄ Iltaa kansa. Kuulumisia pitkästä aikaa. Isa asuu meillä edelleen ja se on nykyään ihan mun kaveri ja haluaa aina leikkiä mun kanssa. Ei olla tosissaan nahisteltu moneen viikkoon. Viime viikonloppuna me oltiin Soinissa mummuloimassa. Isa oksensi kaksi kertaa boksiinsa matkalla. Yök. Oli tosi kiva juosta paljon vapaana ja käydä sienessä. Mä oon aika kova koutsi. Mä treenaan Isaa sporttimalliseksi misuksi. Käyn aina tökkimässä ja haukkumassa sille niin kauan, että se hermostuu mulle (ei se oikeesti, kunhan vaan esittää) ja sitten juoksen sitä karkuun ympäri pihaa ja vaikka teen serpentiinejä, niin silti Isa ei saa mua kiinni. Sitten, kun Isa kyllästyy, ni mä meen taas tökkimään sitä niin kauaksi aikaa, että se taas juoksee mun kanssa. Sit yhtenä päivänä oli tosi jännää. Me tultiin pellolta takaisin pihaan päin, niin sieltä tuli vastaan rusakko. Se oli ainakin kaksi kertaa Isan kokoinen ja se lähti juoksee ihan täysiä metsää kohti. Minä tietty lähdin kimakasti kiljuen (kuin ajokoira konsanaa) sen perään ja Isa kans. Tietty mä oisin saanyt sen kiinni, mutta kun se otti varaslähdön. Pöh. Isa luovutti jo hieman aiemmin ja palasi mun äipän luo. Minä juoksin pellon yli metsään asti ja sit aattelin, että en kyllä sotke turkkiani ja armahdin sen rusakon mun purennalta. Menköön tämän kerran. Äippä oli tosi tyytyväinen muhun. Se sanoin, että oli hyvä kun se rusakko tuli siellä pellolla vastaan. Nyt se kuulemma tietää, että mä en katoa moneksi tuniksi jos joku karvapallo tulee mun eteen ja juoksee karkuun. Tämmöistä täällä. Huomenna lähetään taas Soiniin. Sanelen sit taas lisää TV.Puusi 1.10.2006 RETKIPÄIVÄ Moi. Tänään meillä on ollut aika jännittävä ja ehkä vähän riitaisa päivä. Me lähdettiin aamupäivällä russelliretkelle Sarakallioille ja Hartikan kirkkoniemeen. Mukana oli Jasu ja sen Jonna & Jere, Villen isi Sampsa, Aino ja sen Touho ja tietty minä, Iippa, äippä ja iskä. Ekaksi me matkustettii aika kauan jonnekin Tarvaalan suuntaan. Se on Laukaan metsässä. Me mentiin äipän työpaikankin ohitte. Heti autosta päästyä Iippa rupesi rähisemään Ainolle ja sit ne vähän nahisteli, kunnen erotuomari tuli paikalla. Siellä me sitten käveltiin metsässä ja me jouduttiin remmiin, kun siellä oli joku "hirvee" pudotus jonne me oltaisiin kuulemma voitu pudota. Mua ei ainakaan pelottanut yhtään. Äippä ja Jonna oli kyllä aika pelokkaita. Niistä ei koskaan tule kunnon russelleita. No onneksi ne sai ees nähdä niitä kalliomaalauksia. Pojat kuvasi niitä ihan neljän kameran voimin. Sitten me mentiin takaisin sinne kallioiden päälle ja taas ne tytöt rupes tappelemaan. Jasu yritti käyttää tilaisuuttaan hyvääkseen ja vähän testaili Ainolla ratsastusta. Minä taas menin rähinään mukaan ja sitten saatiin kaikki kovasti toruja, kun erotuomarit pääsivät paikalle. Vähäsen mua hävetti. Kohta me sitten ajettiinkin sinne Kirkkoniemeen makkaraa paistamaan ja kanttarellejakin nuo naikkoset hieman löysivät. Yök sieniä. Siellä niemessä oli aika kiva ranta ja sielläkin tytöt rupesi nahistelee ja minä menin taas mukaan. Ainolle tuli haava jalkaan. Onneksi ei koko jalka irronnut. Tytöt vietti sitten puuhun kiinnitettyinä loppuajan. Ne on aina niin vaikeita. Illalla mä jouduin olemaan taas haalarimallina ja Jasu kävi perheineen vohveleilla. Me osattiin käyttäytyä tosi nätisti. TV. Arttu 20.9.2006 ISA ON KOTIUTUNUT HAAPATIELLE   Voiko sitä enää muuta toivoa. Mulla on naisseuraa 24/7. Vähä on luksusta. Ihania tuoksuja ja sillee. Isa on nyt meillä ja minä ihan toivon, että se on täällä kauan. Ei se mun anna kamalasti sen leluilla leikkiä (äipän komentamisen jälkeen antaa), mutta on se hirmu kiva tyttö. Se nukkuu mun kanssa sängussä ja välillä mä meen salaa nukkumaan sen boksiin. Jasukin kävi sitä vähän jallittamassa, mutta ei se varmaan tykkää Jasusta läheskään niin paljon kuin musta, vaikka ne on saman rotuisia. Oonhan mä tietty isompi ja turvallisempi! Me päästiin Isan kanssa alkuviikosta Soiniin mummuloimaan. Mä näytin Isalle kaikki mun parhaat paikat. Yks mun Mimmi koirakaveri sille vähän ärmensi. Taisi olla kateellinen mun uudesta naisseurasta. Inka ja Oona otti Isan vastaan tyynen coolisti kuten ajokoirilla on tapana. Niin ja sit me käytiinpuolukassa. Isa söi hirveesti puolukoita. Pitihän minunkin vähän maistaa, mutta ei ne oikein mun makuun ole. Omenoita söin kyllä toooosi monta. Ne oli sairaan hyviä. Äippä ja Iskä oli aivan haavi auki. Ne luuli, että mulla on sopimus jänisten kanssa. Ai niin joo. Me oltiin siellä Raparalli juoksukisassa. Mun joukkueessa juoksi Ozzy, Reea, Alma ja Beni. Isan joukkueessa Juoksi Justiina (eli Isa:), Marski, Jasu. Aika lennokasta oli meno. Parsonit julistettiin koko rotukisan voittajiksi, mutta tämä ei loppujen lopuksi pitänytkään paikkaa tai ei siitä nyt ottanut erkkikään selvää, kun niillä oli vähän ajanotto ja tulsolasku kusahtanut. No mitaleille jokatapauksessa oltaisiin päästy. Pääasia, että oli kivaa kaikilla. Anturat oli vähän auki koko joukkueella, kun piti siellä piellä niin sutia omaa vuoroa odotellessa. Se viehe ja ne muut koira oli niiin ihania. Nyt sitten ollaankin pesty ja rasvattu, pesty ja rasvattu. Ikään en oo saanyt Betadinea niin paljon osakseni. Isa selvisi vammoitta, kun se keskitty sutimisen sijaan komentamiseen. Jackrussellit pääsi sijalle seitsemän. 12.9.2006 TAPAHTUMARIKASTA AIKAA Tämä viikko on mulle oikein touhuviikko. Eilen oltiin agilityssa törttöilemässä. Tänään Jasu on meillä hoidossa, kun sen äitillä on pitkä koulupäivä ja sen iskä on jossain kertausharjoituksissa. Niin ja sitten nuo naisihmiset lähtee vielä ratsastamaan. Torstaina Isa tulee meille asumaan ja lauantaina mulla on juoksukisat. Mun lajina ja 80m. pikataival. Oon aika hyvä siinä. Ozzy ja Alma..hmmm..ihana Alma huoksee mun kanssa samassa joukkueessa. Sanelen asiasta lisää myöhemmin. 8.9.2006 NAISSEURAAN Ensi viikolla alkaakin jännä kausi. Isa jackrusselli tulee mulle hoitoon. Ihanan tomeranainen! Isan äiti lähtee Irlantiin ja Isa saattaa olla meillä parhaimmillaan neljä kuukautta. Menee kyllä Irlantiin jos/kun koiraystävällinen asunto sieltä löytyy. 26.8.2006 UUTEEN HOITOPAIKKAAN Moikka. Tänään on taas jännittävää. Minä joudun yökylään ihan uuteen paikkaan. Hennalla on työreissu ja tuo Ismo lähtee sinne mukaan. Sit niillä menee siellä niin myöhään, että ne hakee mut vasta aamulla. Onneksi siellä on kuitenkin Taika mun kaverina. Taika on Pumi. Ne pumit on aika karvaisia. Saattaa silti tulla vähäsen ikävä kotiväkeä. Niin ja sit vielä sellaista, että mulla on taas kesätukka. Nuo ihmiset on ihan outoja. Talvi tulossa ja karvat vaan pois. 16.8.2006 AGILITYIHME.. . Kyllä vain. Se minä tulen olemaan. Tuleva agilityihme. Mitä se sitten tarkoittaakaan?? No siellä minä nyt kuulemma tulen jatkossa käymään säännöllisesti. Siis Agilityssa. Jasukin pääsi samaan ryhmään. Onneksi näin, niin on edes joku tuttu sielläkin. Lue lisää aiheesta täältä 28.7.2006 VATTUJEN AIKAA Moikka pitkästä aikaa. En ole päässyt hetkeen sanelemaan kuulumisia, kun äippä on ollut rippileirillä. Minäkin pääsin sinne yhdessä iskän kanssa. Siellä oli vierailuilta ja me mentiin Ladalla. Sit mä olin iskän kanssa kahdestaan Soinissa koko viikonlopun. Olin kuulemma aivan outo tapaus. Vaikka vaan kovasti autoin iskää asentamaan Sami-sedän autoon poppivehkeitä. Samilla on nyt ajokortti ja sillä on meidän vanha auto. Sit minä pääsin Soinissa katsomaan kuinka rantakalliota pestään ja näytin niille äijille hieman mallia miten mutaan syöksytään. Juoksin sellaiseen mutakasassa olevaan kuoppaan ja katosin sinne kasaan aivan kokonaa ja näkymättömiin. Sitten noin puolen metrin päästä tulin pintaan ja juoksin äkkiä sukeltamaan järveen, kun olin aivan mudassa enkä nähnyt mitään. Mun omien pesutaitojen tulos ei iskää miellyttänyt ja sitten mä jouduin uudelleen pesulle siellä mummolassa. Ihan koirashamppoolla minut pesivät. Aika jännää. Äippä ja iskä sanoi, että mun turkki on vahvistunut tosi paljon. Se ei kuulemma hapsota läheskään niin paljoa nykyään. En minä tuommoisista tajuu mitään. Niin ja sitten mä en kuulemma enää hauku ovikellolle ynnä muille äänille paljoa yhtään. Omasta mielestäni kyllä haukun. No kai se on hyvä jos noi tykkään. Tänään mä pääsen Isan ja sen äipän kanssa lenkille. Me mennään laajavuoreen. Äippä tääs suunnittelee vattujen keräämistä siltäkin reissulta. Niin aivan..ymmärsit oikein. Me ollaan oltu vatussa tosi monena päivänä. Eikä ne ole edes niin hyviä mitä väitetään. Minä vaan joudun vieressä odottamaan ja katsomaan, kun äippä poimii. Välillä tosin kaivan kuoppia ja puren puupalikoita. Niin ja sit eilen me nähtiin kissa, siili ja tänä aamuna rusakko. Voi että ne on niin kivan näkösiä! Tämmöistä täällä tällä kerta 13.7.2006 EI MITÄÄN.. ..Eí yhtikäs mitään ole tapahtunut. No ehkä vähäsen. Kotona ollaan vaan oltu ja möllötetty. Jasua olen päässyt näkemään vain kerran tämän kesän aikana ja ihan miehekkäästi piti itkeä ovella, kun Jasu lähti kotiinsa. No onneksi mä pääsin Jasun tupareihin vielä seuraavana päivänä. Tänään me oltiin äipän kanssa metsässä ja nähtiin siellä vauvasiili. Minä en yhtään saanut sitä kaapia. Pöh sanon minä. Oli se kyllä oikeastaan aika reppana ja pieni. Vaan äipän nyrkin kokoinen. Se ei osannut mennä edes kunnolla palloksi vielä. Yksi jalka vaan sojotti pallon ulkopuolella. Sinne se jäi, kun äiti mut sieltä metsästä hinas pois. Nytkyään mä oon jo vähän rohkeampi uimari, mutta en kyllä mene veteen, jos joku vaan hakee kepit mun puolesta. Äippä uhkas ostaa mulle kelluntaliivit, että mä pysyn pinnalla, kun mulla on tapana lopettaa kauhominen silloin, kun olen ottamassa keppia suuhuni. Silloin sitten uppoaa. No tunnetusti miehet ei osaa tehdä kahta asiaa yhtä aikaa. Yks päivä me oltiin äipän kanssa lenkkipolulla ja sinne tuli kiljumaan yksi kultainen noutaja. Mä sitten menen siihen tutustumaan ja se rupesi mulle murisemaan. Mulle ei muuten urista ja murista. Yritin sitä niskasta hieman pöllyyttää, mutta ruutana sentään, kun se oli painava. Ei tullut mitään muuta kuin äkkilähtö takaisin polulle äipän saattelemana. Tänään mä jouduin mun Annikki-tädin talutukseen kaupalta kotia, kun olin märkä ja äiti vei kuulemma auton toista kautta. Sit kun mä tajusin, ettei äippä tulekkaan perässä, niin mä pistin jarrut totaalisesti päälle. Minähän en äippää jätä mihinkään vaikka Annikki yritti mun päähän takoa, että äippä meni jo kotia. Sitten Annikki-täti otti ja kantoi minut kotia, kun minä suostuin vaan istumaan tai tulemaan raahuna perässä. On se pelottava nainen tuo mun täti, mutta voi ilon päivää, kun tajusin, että äippä oikeesti olikin jo koti pihassa. Tämmöistä mulle on sattunut taas lähiaikoina. 26.6.2006 AIKA LIIKKUU NOPEAA Moi pitkästä aikaa. Kamalasti ei olekkaan tapahtunut erikoisia, niin en ole jaksanut pitkään aikaan sanella äipälle mitään tänne kirjoitettavaksi. Silmä on ok, uinut olen ja lintujakin olen jahdannut. Tänään mä saan kesätukan kun äippä vaan kerkiää mua vähän kynimään. Mä en tajuu. Se on varmaan niitä naistenjuttuja. Naisten..mmm..minä pidän naisista. Olin taas mummuloimassa pohjanmaalla ja siellä oli edelleenkin ihania naisia. Ettekä muuten ikinä arvaa. Mä olen joutunut testaamaan tarhaa. Mummulassa oli jotku ihmeen 50 vee bileet ja mut pantiin jonkun pölyherkän ihmisen takia häkkiin. Pöh sanon minä. Eipä tässä varmaan kummempia. Sanelen tänne taas tekstiä, kun tulee uusia juttuja. TV: Arttu VINKKI: Pitkäheinäisessä pellossa on sairaan kiva hyppiä ja etsiä palloa. 30.5.2006 TÖTTERÖSTÄ KUULUU Mä sain tänään tollaisen tötterön, josta voi lukea lisää Sattuu ja tapahtuu -sivulta TV. Arttu 22.5.2006 VESILEIKKEJÄ Tänään se ihme tapahtui. Arttu ui hyvin mielellään. Viime syksynä ja esim. viime viikolla Arttu vain kahlasi mahaansa myöten veteen ja marisi, kun ei saanut keppejä vedestä. Tänään oltiin ulkoilemassa ja käytiin rannassa roiskuttelemassa. Arttu mennä porskutti vedessä iloisesti roiskien. Keppejä sitten ryhdyin heittelemään, niin Artty syöksyi järveen täyttä häkää. Siellä se lillu ja kellu. Myöhemmin piti lähteä uudestaan todistamaan Ismolle tätä näkyä. Kalpene Jasu The vesipeto Artun rinnalla. On tainnut vaan olla vesi aiemmin liian kylmää lapsemme herkälle hipiälle. heh. Sitten Arttu vielä innostui tekemään hiekkalinnaakin tai ainakin pitkästi linnan vallihautaa ;). Koirapyöräilyäkin me tänään hieman opettelimme ja aika hakoja ollaan jo siinä, kun vaan alkuun päästiin ja viriteltiin ensin tätä remmijuttua. On ollut varsinainen urheilupäivä. 18.5.2006 VIPINÄÄ JA VILSKETTÄ No nyt on synttärit juhlittu ja kakku on saatu tuhottua. Nakkikynttilät ja kaikkea. Lahjaksi Arttu sai Jasulta nahkaisen tossun jota on mukava imeskellä, sekä hienon kesäpannan oikein nimen kanssa. Riikalta, Teemulta ja Veera-parsonilta Arttu sai postissa nameja, sekä vinkuvan kumiluun, joka tosin koki kovan kohtalon jo seuraavana päivänä. Iskältä ja äiskältä Arttu sai ihan itse tehnyn aktivoitilelun missä pitää puukiekkoja pyöritellä, niin että lovet menevät reikien kohdalle ja sitten saa namia. Arttu sai myös punaisen aktivointipallon. Jee. Onnittelujakin tuli monelta taholta ja ihan Jaska-iskältäkin. Arttu kiittää ja kumartaa kaikille. Niin joo ja viehejuoksussa oltiin vinttikoiraradalla Saukkolassa. Haukku oli kyllä hurjaa, kun toistakymmentä russellia syöksyi saman pellon laidalle. Pari salukia näytti aluksi juoksemisen mallia. Sitten meidän porukan koirat juoksivat vuorotellen sellaisen muovitupsun perässä pellolle tehtyä rataa pitkin ja Artun meno oli kovaa!! Todella mukavaa oli ja parijuoksuakin Arttu pääsi Kipan kanssa koettamaan. Taisi olla juokseminen tälle velikullalle lastenleikkiä. Sitten seuraavana päivänä eli keskiviikkona Arttu pääsi vähän uuteen seuraan. Ansku (ihminen) ja Isa jackrusselli oli meidän kanssa lenkillä. Tietysti Jonna ja Jasu oli myös. Viitaniemestä lähdettiin ja käytiin aivan Haukanniemen pellola asti. Kuljimme pienoisen rämeikön kautta, lintutorni tarkastettiin, "mummonmyssy" sai kyytiä ja vähän sorsiakin jahdattiin. Niin ja löydettiin myös yksi kuollut piisami..ök!! Arttu löysi heinikosta sähisevän ja hyppivän siilin. No tietenkin siihen piti nokkansa lykätä. Olipa ilme pojalla sen jälkeen. Lenkin lopuksi rapaiset koirat huuhdeltiin läheisellä rannalla keppien avustamana. Keppi siis lensi ja koira pesi itse itsensä sen myötä :). Tämmöstä täällä. Tänään sitten ollaankin vain oltu lähi metsikössä tutkimassa hajuja ja löytyihän niitä ainakin alaleuan väpätyksestä päätellen. Kun äiskä ja iskä saa uudet polkupyörät, niin pääsemme koettamaan koirapyöräilyä ja Arttu saa ehkä oman repun jossa voi olla vaan kyydissä, jos ei jaksa itse juosta ;) 15.5.2005 HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ ARPUUSILLE!!!!!! Tänään Arttu siis täyttää kaksi vuotta, eikä murehdi suotta. Arttu on niin autuaan tietämätön kaikesta. Tuolla se vaan sängyssa retkottaa väsyneenä eilisestä. Illalla pitääkin hieman juhlistaa, kun saadaan kakku ja lahja kodikseen ;). Hyvää syntymäpäivää siis vielä pienelle karvaiselle kaverillemme, joka on 100 prosenttisesti valloittanut sydämemme. Toivottelee: Henna ja Ismo  9.5.2006 NÄYTTELYKUULUMISIA Nyt se näyttely on nähty ja koettu. Ihan ihme hommaa!! Ei tajuu tämä koira. Sunnuntaiaamuna lähdettiin klo 04.50 liikkeelle kohti Honkajokea. Väkisin piti sängystä nousta, mutta onneksi Jasu lähti meidän mukaan sen porukoiden kanssa. Aika rankka reissu oli minun mielestäni, kun äipän auto ei tunne sanaa ilmastointi. Minä makasin verhotussa boksissaan ja Jasu lattian viileydessä. Näyttelyssä piti hirveeti kiertää rinkiä ja sai makkaraa. Kamalasti oli muita koiria ja parille rumalle mun piti rähistä hieman. Siitäkös äippä mulle sitten murahtinkin. Siellä näyttelyssä oli kans mun velipoika Ulvomäen Urmas eli Elmo. Sitten siellä oli myös isukki Jaska eli Ninacan Ärripurri. Veli ja isukki saikin jotain palkintoja. En mää niistä mitään tajuu. Taitavat olla aika konkareita näissä jutissa. Kotimatkalla me jouduttiin useamman kerran sitten itseämme tuulettamaan ja juottamaan. Onneksi päästiin Jasun kanssa vielä illalla viileentymään järveen Muuramessa ja kyläilemään Jasun mummolaan. Mä tosin jouduin tolppaan kiinni, kun tarjoilupöytä oli niin matala ja äippä väitti mun hyppäävän pöydälle. No toki minä niitä pannukakkuja vähän vaaninkin sitten, kun irti pääsin. Varsin mukava päivä oli kuitenkin loppujen lopuksi kuumuudesta ja tolpasta huolimatta, niin ja Jasukin tuli juoksutettua :). Illalla äippä ja iskä nukahtivat sohvalle. Mun nimikkolinkistä pääsee lukemaan tarkan arvostelun miten meidän kävi. T: Arttu jolla on hyvin kiinnittynyt häntä. 6.5.2006 HUONOJA UUTISIA Eilen russelliporukkamme nuori Tarmo jackrusselli oli tippunut jäihin ja menehtynyt. Tarmo oli leppoisa ja mukavanoloinen koira. Erityisesti Arttu tykkäsi Tarmon hännästä. Onneksi Tarmoa pelastamaan mennyt äippä oli saatu jäistä kuitenkin ylös ajoissa vaikka Tarmolle hieman huonommin kävikin. Liian kauan oli Tarmo jäisessä vedessä joutunut olemaan eikä elvyttämällä enää vironnut. Voimia Tarmon kotiväelle!! 4.5.2006 KEVÄISESSÄ LUONNOSSA OSA 1 No niin. Taas on paljon kerrotavaa. Arttu eli minä infoan kevätpäivän tapahtumista. Äipän kanssa lähdettiin iltapäivällä rannalle, kun oli niin lämmintä ja mulla oli kaiken lisäksi aivan kahjo olo. Teki vaan mieli säntäillä joka suuntaan ja joka paikkaan oli kerittävä! Rannalla me sitten vaan kököteltiin laiturilla, kun äipän piti saada kuvia. Sitten siellä oli mopsi, eikä taaskaan Arttu päässyt mopsin kanssa leikkimään. Mur!! Me sitten lähettiin vihdoin ja viimein rantaa pitkin kävelemään ja siinä se oli PIIIIIISAMI! Mutta se sukelsi :(. Elämäni ensimmäinen piisami ja se sukelsi. Tajuutteko? Koko rannan etsin josko yksi rampa piisami ei olisi kerinnyt veteen, mutta ei niitä löytynyt. Ja pöh sanon minä. Aina mulle käy näin! Tuli myöskin todettua ettei jäät kestä ja talviturkkikin heitettyä oikein kunnolla. No minäpoika urheasti kahlasin mahaani myöten veteen ja ponnistin siitä edessä killuvalla jäälautalle, mutta eihän se kestänyt ja uimareissu tuli. Pakko oli yrittää samaa uudelleen ja päätin ottaa vauhtia oikein kiveltä. Taas tuli uimareissu. Tässä vaiheessa äippä päätti nostaa mut pois sieltä pikkukiveltä minne mä olin räpiköinyt ja sit me lähdettiin kotia. Kotimatkalla äippä esitteli mulle massakonkutua ja tuli todettua ettei sitä voi syödä, mutta sitä voi kaapia sitäkin innokkaammin. Sori äiti ja isä Massakko. Tämmöstä tänään. Lämpimän suihkun jälkeen on hyvä olla! Illalla pääsee Jasun kanssa rannalle. Kuulumisia taas näyttelyn jälkeen TV: Arttu Ps. Rastailla on se aika vuodesta ja mä oon motoristi. Sain oman motskarinrenkaan viikonloppuna Sami-sedältä. 26.4.2006 PÄÄSIÄINEN OLI JA MENI JA NAARMUJAKIN ON SAATU Terppa taas pitkästä aikaa. Pääsiäinenkin on taakse jäänyttä elämää ja kevättä on minunkin rinnassa ainakin vauhdikkuudesta päätellen. Pääsiäisenä me oltiin mummolassa ja mökkeilemässä. Jasu oli sen äipän ja iskän kanssa siellä kans pari päivää. Oli aika mukavaa ja tietenkin väsyttävää. Kura vaan lensi, kun me poijat kaivettiin ja pääsiäiskokko kiinnosti minua aika kovasti. Viime sunnuntaina mä kävin trimmauksessa Ojalan Tiinan luona Jämsässä tulevaa näyttelyä varten. Siellä oli aika pelottava koira. Sille mun piti murista ja haukkua aina, kun se tuli esiin nurkan takaa. Iskä kutsui sitä keinuhevoseksi. Mikä lie koirarotu sekään on. Muuten mä jaksoinkin olla paikallani aika nätisti ja kärsivällisesti. Kattelin vaan punatulkkuja lasin takaa. No niistä me päästäänkin lintuihin. Linnut on ihan paras juttu. Mä voisin ajaa niitä takaa vaikka koko päivän. Niitä ei vaan kuulemma saa ottaa kiinni, kun niissä saattaa olla jotain pöpöä. No vähät mä siitä! Tänään muuten oltiin Jasun kanssa russellilenkillä ja sain vähän osumaa. Takalistoa aristaa ja naarmuja on silleä sun täällä. Siellä tapahtu jotain kummia kahauksia ja minä tietty riensin mukaan katsomaan, että mikä on tilanne ja sit mua vietiin. Äippä mun naarmuja ja mua kurasta puhtaksi kotona sitten suihkuttelikin. Tässäpä tämänhetkiset kuulumiset. Jasu on sammunut meidän olkkariin..viimeinkin. Tänään mä vähän murahdin sille ihan ekaa kertaa. Kai nyt kun toinen on yli innokas ja mun takalistoa pakottaa ja haluan nukkua. Kuulumisia taas näyttelyn jälkeen. Moi 6.3.2006 KUMMALLISIA KULKIJOITA Tänään sattu outo juttu. Iskän kanssa oltiin lähi pusikossa ulkoilemassa. Siellä meitä vastaan tuli joku täti jolla oli myös irtokoira. Se täti rupesi kiljumaan ja iskä käski mut paikalleen. Sitten se täti otti oman koiransa syliin ja nimitteli mua "tommoiseksi rakiksi". Se koira näytti mulle kokoajan hammasta sieltä sylistä. Sitten se täti laittoi sille remmin paikalleen ja päästi sen maahan. Se koira lähti tulemaan mua kohti. Iskä huusi tätille ettei päästä koiraa ja kiellon jälkeen se täti heti vapautti koko narun ja siihen se koira tuli metrin päähän näyttämään mulle hammasta. Minä sitten päätin, että nyt riitti ja vähän pöllyytin sitä koiraa lumihangessa samalla lailla kuin mä aina tyynyä pöllyytän ja kyllähän huusi rumasti. Se oli vielä kaksi kertaa mun kokoinen. Iskä luuli, että mä tapan sen ja tuli juosten paikalle, vaikka mä olin kiinni lähinnä vaan sen niskavilloissa. Sitten se täti lähti juoksemaan koira sylissä kotia, kun iskä sai mut sen karvoista irti. 29.3.2006 Heippasta taas. Mummuloinnit on suoritettu ja sillee. Kotiväki on kipeenä ja mulla on niiiiiiin tylsää. Ne on ihan kuumeessa eikä voi viedä mua pitkälle lenkille. On tämä kans koiranelämää. Oon mä päässy Jasunkin kanssa taas vähän lenkkeilee ja yhteislenkille kans. Mä olin yhteislenkillä ehkä vähän tuhma. Yks kaveri oli ihmisensä sylissä, niin mä hyppäsin roikkumaan sen häntään. Äippä oli aika vihainen sen jälkeen mulle. Mua vaan niin kovasti alkaa tuo riistajuttu kutkuttaa aina silloin kun joku on sylissä. Pakkohan sitä on silloin hyppiä ja nyppiä..niin. 23.3.2006 VIIKON KUULUMISIA Moi. Huomenna me ollaan lähdössä pitkästä aikaa Soiniin mummuloimaan. Ihan on jo kuukausi kulunut viime kerrasta. Täytyy sanoa, että onpa kivaa päästä maalle taas. Vapaana saa kyntää ja tönkiä monta päivää. Hmmm..niin ja ne ihanat tyttökoirat. Jasun pitäs nähdä ne. Aika Dooriksia. Eipä täällä kummempia. Äipällä on heppakuume ja iskällä tenttiputki. Nähdään taas.. 19.3.2006 SITÄ SUN TÄTÄ.. Täällä Arttu taas. Pitkästä aikaa. Nyt mä oon jo ihan terve eikä nenä vuoda yhtään. Meikä on touhuillu vaikka mitä. Viime tiistaina me oltiin russellilenkillä ja siellä oli ihana Alma. Sitä me poikien kanssa yhdessä jallitettiin. Keskiviikkona mä pääsin tai jouduin näyttelykoulutukseen ja siellä ei yhtään saanut juosta. Sitten siellä yksi pinserinkuvatus rupesi mulle rähisemään. Oli sillä otsaa ruvetan nyt mulle..höh. Perjantaina mä pääsin taas hiihtämään Äipän, Iskän, Jasun ja sen kotiväen kanssa. Me hiihdettiin ihan yöllä ja oli aika pimeetä. Sit Jasu ja sen porukat tuli meille vielä kylään. Meillä oli meno aika villiä ja välillä mä kiipesin äipän syliin Jasua karkuun. Sillä on aina aika paljon virtaa ;). Eilen me oltiin Jasun kanssa vielä russellitokossa ja Justinakin oli siellä ennen meitä. Tämmöstä mä oon taas touhuillu tällä viikolla. Kovasti on ollut tekemistä. 13.3.2006 LÄÄKÄRISSÄ Moi.
Tänään se tapahtui. Mä olin
lääkärissä. Mut punnittiin ja paino oli hyvä.
Sitten hoitajat tutki mua ja sano, että mulla on
todennäköisesti vain nenäpunkkeja. Hoitsut sano myös,
että mulla on herkkä nenä joka aina sit niihden
punkkeihien takia oireilee. Jotain hyvääkin. Mun ei tarvi
syödä keväällä matolääkitystä,
kun tää mun teho-
nenäpunkkilääkitys tappaa ne kaikki. Onneksi ei ollu mitään tulehuksia. Nyt pääsee huoletta kunnolla ulkoilemaan ja yhteislenkille kans. 9.3.2006 SIVULLE Tänään mä sen opin. Nimittäin menemään sivulle sillee hienosti ohjaajan selän takaa kiertäen. Siihen mä sit istun vasemman jalan viereen. Taas tuli makkaraa aika railakkaasti. Harjoteltiin me jalkojen pujottelua ja namin ilmasta koppaamistakin. Nuha vaan meinaa vieläkin vaivata ja ulkoilu jää sen takia vähän vähemmälle. Toivottavasti mä pian paranen, kun ei tää kivaa ole. Onneksi iskä on koko huomisen päivän kotona mun kans. 8.3.2006 TÄÄ ON NIIN TÄTÄ Minä oon nyt sitten taas kipee. Silmät on vuotanu hetkisen ja eläinlääkäristä sanottiin äipälle, että ne alkaa vuotamaan helposti talvisin, kun lumessa möyrin. Tänään äiti soitti uudestaan, kun mun nenäkin on alkanu vuotamaan ja rupesin aamulla ryystää taas pihalla. Äipälle oli kerrottu, että mulla on kai antibiootteja tarviva flunssa tai nenäpunkkeja. Taas mää saan kaikenmoista roppia. Toivottavasti mä en ole tartuttanut tätä mun kavereihin. Tänään piti olla se näyttelykoulutus ja sunnuntaina toko, mutta minkäs teet. Mihinkään ei pääse, kun maanantaina on vasta lääkäri ja kuulee mikä vaivaa...mur
7.3.2006
AKTIIVISUUSPÄIVÄ
Täällä sitä taas ollaan. Rättiväsyneenä. Ekas me mentiin tänään käymään supalla (suppa on sellainen iso jääkauden myötä muodotunut monntu) ja Jasu oli mukana sen äiskän ja iskän kanssa. Oli aika pitkä lenkki. Me löydettiin Jasun kanssa aika hyviä keppejä ja tietty mä vein Jasulta aina sen parhaat kepit tai ainakin yritin. Sit Jasu tuli mun luokse kylään ja meillä oli aika mukavaa. Makkaraakin saatiin vähäsen. Me tehtiin yhdessä kaikkea mukavaa ja vähän rähistiin toisillemme. Jasu vaan aina välillä joutu käymään pissalenkilä kun se joi niin paljon. Sit me vielä lähdettiin samalla autolla russellilenkille ja mua väsytti han sikana. Siellä sitten taas vähän piristy. Isot pojat vähän meinas mua kiusata, mutta kyllä mäkin muistaakseni hieman rähisin. Siitä isi ei tykännyt ja nosti mut ilmaan muiden joukosta. Nyt mun pitää mennä nukkuu, että jaksaa taas aamulla. Heippa 6.3.2006 TOKOILUA JA SEN SELLAISTA Eilen Arttu eli siis minä olin Hennan ohjaamana ensimmäistä kertaa jossain ihmeen tokossa. Hirveesti piti tehdä kaikkia juttuja ja kavereita ei yhtään päässyt moikkaamaan. Ikään en tosin ole saanut niin paljon makkaraa ja lihapullia. Voi pojat sentään. Makkaroita lihapulilla ja lihapullia makkaroilla. Minähän teen mitä tahansa, kun on sellaisista herkuista kyse..nam. Mä oon oppinut myös uuden jutun. Mä osaan pujotella jalkoja silloin, kun äiskä tai iskä kävelee. Silloinkin saa makkaraa palkkioksi. Eihän tästä voi elämä parantua.  |
© Henna Jousmäki. Ethän kopioi mitään sivulta ilman lupaa.